info@tohtorille.fi
Hilse on päänähasta irtoavaa ihosolukkoa. Tavallisesti ihosolukkoa irtoaa pieni määrä, mutta kun ihon uusiutuminen on kiihtynyt tulehduksen seurauksena, solukkoa irtoaa suurempi, hilseenä nähtävä määrä.
Hilse on päänahasta irtoavaa, kuollutta ihosolukkoa. Tavallisimmat hilseen aiheuttajat ovat seborrooinen ekseema (tali-ihottuma, taliköhnäihottuma), atooppinen iho tai psoriaasi. Hilse itsessään ei ole sairaus vaan ennemminkin oire jostain päänahan epätasapainotilasta.
Hilse syntyy, kun päänahan iho on tulehtunut, ja sen solut alkavat jakautua nopeasti. Iho siis uusiutuu normaalia nopeammin. Irronneet solut tarttuvat toisiinsa, ja syntyy näkyvää hilsettä. Kiihtyneen solujen tuotannon seurauksena ihossa ei myöskään synny tarpeeksi kosteutta sitovia keramideja ja iho kuivuu. Myös rasvoittuva, tali-ihottumasta kärsivä hiuspohja on siis kuiva.
Tulehduksen ja solujen kiihtyneen tuotannon mukana myös ihon normaalit rasvahiivat pääsevät lisääntymään. Tämä lisää päänahan tulehdusta ja edesauttaa hilseen syntyä entisestään.
Joskus hilseen taustalla voi olla muitakin syitä, kuten silsa, päänahan krooninen karvatuppitulehdus tai päänahkaan levinnyt ruusufinni.
Seborrooisen ekseeman eli tali-ihottuman ja atooppisen ihon hilsettä ei usein voida erottaa toisistaan. Tosin tali-ihottuman aiheuttama hilse voi olla rasvaista ja kellertävää eikä kuivaa, kuten hilse usein. Hoidon kannalta ei ole oleellista, onko hilseen aiheuttaja tali-ihottuma vai atooppinen iho.
Näkyvän hilseen lisäksi päänahka on usein kutiseva ja voi punoittaa. Oireita on erityisesti päälaella ja hiusrajassa. Hiusrajan hilseily voi kiertää koko pään hilsesädekehänä.
Psoriaasi aiheuttaa tavallisesti isoja hilselaikkuja, jotka sijaitsevat korvallisilla, niskassa ja otsan hiusrajassa. Psoriaasihilseen erottuu muista, koska hilse lähtee isoina levyinä ja jättää jälkeensä pistemäistä verenvuotoa.
Kroonisen karvatuppitulehduksen ja ruusufinnin erottaa siitä, että ne muistuttavat aknea. Silsan aiheuttama hilse ei mene ohi itsehoidolla ja sen toteamiseen voidaan joskus ottaa sieniviljely.
Hilseen perushoitona on päivittäinen shampoopesu, oli hilseen taustalla mikä tahansa syy. Kerran tai pari viikossa käytetään ketokonatsolia, piroktoniolamiinia tai sinkkipyritionia sisältävää shampoota, joita saa apteekeista (joitain myös kemikalioista). Muuten hiukset pestään normaalilla shampoolla. Kannattaa kuitenkin välttää liian voimakkaita shampoita.
Pesun jälkeen päänahkaan voi laittaa hydrokortisoniliuosta tai glyserolia sisältävää desinfektiokäsihuuhdetta. Niitä voi huoletta käyttää jatkuvasti.
Itsepintainen hilse voi vaatia salisyylihappoa ja rikkiä sisältävän voidesekoituksen käyttöä. Voidetta saa apteekeista ilman reseptiä. Voidetta voi käyttää aina tarvittaessa, ja se hierotaan päänahan hilseileviin kohtiin ja pestään pois shampoon kanssa noin puolen vuorokauden kuluttua.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos hilsettä ei saa kuriin kotihoidolla. Lääkäri voi määrätä avuksi tehokkaamman kortisonikuurin. Joskus tarvitaan suun kautta otettava antibiootti tai hiivalääke. Silsan kohdalla tarvitaan sienilääke.
Psoriaasiin on olemassa omat lääkehoitonsa. Lisäksi sekä psoriaasiin että tavalliseen hilseeseen auttaa valohoito.
Hilse ei tartu eikä periydy. Paras tapa ehkäistä hilsettä on hiusten päivittäinen pesu.