info@tohtorille.fi
Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oire jostain sydämen toimintakykyyn vaikuttavasta sairaudesta. Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta elimistöön normaalisti.
Vajaatoiminnan taustalla voi olla monia sydänsairauksia, joskus taustalla on useita sairauksia yhtäaikaa. Sydämen vajaatoiminta yleistyy iän myötä. Vaiva harvinainen alle 50 -vuotialla, mutta yli 70 -vuotiaista jo noin 10 % on sydämen vajaatoimintaa.
Tavallisimmat sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat ovat sepelvaltimotauti ja siitä aiheutuva sydäninfarkti, korkea verenpaine sekä eteisvärinä. Sydäninfarktin myötä osa sydänlihaksesta menee kuolioon. Kuolioon mennyt osa korvautuu sidekudoksella, joka ei pysty osallistumaan veren pumppaamiseen. Korkea verenpaine puolestaan rasittaa sydäntä ja saa sydänlihaksen paksuuntumaan. Paksuuntunut sydänlihas jäykistyy eikä pysty enää toimimaan täydellä teholla. Sydämen vajaatoimintaan liittyykin usein sydämen suurentuminen.
Sydämen vajaatoiminnan voi aiheuttaa myös sydänlihaksen vaurioituminen tulehduksen, sydänlihassairauden tai runsaan ja pitkäaikaisen alkoholin käytön vuoksi. Joskus vajaatoiminnan taustalla on läppävika. Vajaatoiminnan taustalla voi olla myös kilpirauhasen liikatoiminta. Oikeanpuoleisen vajaatoiminnan taas voi aiheuttaa krooninen keuhkosairaus, kuten keuhkoahtaumatauti.
Koska sydämen molemmilla puolilla on omat tehtävänsä, sydämen vajaatoiminnan oireet riippuvat siitä, kummalla puolella sydäntä vajaatoiminta ilmenee. Oikea puoli pumppaa veren keuhkoihin, jossa se hapettuu. Vasen puoli taas pumppaa hapettuneen veren kaikkialle elimistöön. Monesti vajaatoiminta on molemminpuolista.
Sydämen vajaatoiminta on ensisijaisesti sydämen vasemman puolen tauti. Tällöin yleisimpiä oireita ovat hengenahdistus ja väsyminen fyysisen rasituksen yhteydessä. Vajaatoiminnan pahetessa yhä pienempi rasitus aiheuttaa oireita. Vaikeaan vajaatoimintaan liittyy hengenahdistus makuuasennossa. Ahdistus usein helpottaa istuma-asennossa. Lisäksi makuu-asennossa voi ilmetä kuivaa yskää. Sydämen vajaatoiminta kerryttää myös nestettä elimistöön, jolloin paino nousee.
Sydämen oikean puolen vajaatoiminnan pääasiallinen oire on turvotus, varsinkin nilkoissa ja säärissä. Turvotus syntyy nesteen kertyessä elimistön kudoksiin. Usein oireisiin liittyy munuaisten toimintahäiriö, josta on haittaa myös lääkehoidon kannalta. Lisäksi oikean puoleisen vajaatoiminnan oireisiin voi kuulua suoliston verenkiertohäiriön aiheuttamaa ruokahaluttomuutta sekä pahoinvointia.
Sydämen vasemman kammion voima voi joskus myös pettää äkillisesti ja aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, keuhkopöhön. Tällöin hengenahdistus pahenee äkkiä ja on vaikea myös levossa. Oireisiin kuuluu myös yleistilan voimakas heikkeneminen ja yskä. Keuhkopöhön kohdalla on välittömästi hakeuduttava sairaalahoitoon.
Joskus vajaatoiminnan oireet ilmenevät vatsavaivoina, turvotuksena ja nesteen kertymisenä vatsan seudulle. Oireiden keskittyminen vatsaan ei kuitenkaan ole kovin tavallista.
Sydämen vajaatoiminta pystytään toteamaan oireiden, sydänfilmin, röntgenkuvan ja sydämen ultraäänitutkimuksen avulla sekä verikokeilla.
Sydänfilmi ja röntgenkuva paljastavat tavallisesti muutoksia. Verikokeesta voidaan määrittää natriureettinen peptidi, joka on melkein aina koholla hoitamattoman sydämen vajaatoiminnan kohdalla. Ultraäänitutkimus on tärkeä vajaatoiminnan aiheuttajan määrittämisessä.
Perustutkimuksiin voi kuulua myös kilpirauhas- ja maksa-arvojen tutkimus, virtsakoe ja nestearvot.
Sydämen vajaatoimintaa voi itse hoitaa liikunnalla. Kohtuullinen, säännöllinen liikunta parantaa sydämen toimintakykyä. Ylipainoisella painonpudotus ja tupakoivalla tupakoinnin lopettaminen pienentävät sydämeen kohdistuvaa rasitusta ja lievittävät vajaatoiminnan oireita. Itse voi helpottaa myös nesteen kertymistä vähentämällä suolan käyttöä. Tulehduskipulääkkeet ja liika nesteiden juonti puolestaan voivat lisätä nesteen kertymistä elimistöön.
Vajaatoiminnan hoidossa pyritään aina hoitamaan syytä sen takana. Kohonnutta verenpainetta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeitä ja sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkityksen lisäksi myös pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sydämen läppävika voidaan korjata tai asentaa keinoläppä. Sydänleikkaukset kuitenkin pitäisi tehdä jo ennen vajaatoiminnan syntyä.
Sydämen vajaatoiminnan lääkehoidossa nesteenpoistolääkkeet, diureetit, ovat merkittävässä osassa. Niitä voi usein annostella itse oireiden ja painon kehityksen mukaan, kunhan asiasta on sopinut hoitohenkilöstön kanssa. Muita lääkkeitä käytetään aina lääkärin ohjeiden mukaan eikä niitä tule lopettaa itsekseen, vaikka oireet helpottaisivat. Muita sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettäviä, tärkeimpiä lääkkeitä ovat ACE-estäjät, ATR-salpaajat sekä beetasalpaajat. ACE-estäjien ja beetasalpaajien on erityisesti huomattu parantavan potilaan ennustetta.
Vajaatoiminnan oireiden hoitoon voidaan käyttää myös digoksiinia, ivabradiinia sekä pitkävaikutteista nitroa. Monesti tarvitaan myös veren hyytymistä estäviä lääkkeitä.