• info@tohtorille.fi

Mammografia on rintojen röntgentutkimus | Tohtorille.fi

Mammografia on rintojen röntgentutkimus, jonka tärkein tehtävä on rintasyövän seulonta. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa järjestetään mammografia seulontana 50–69 -vuotiaille.

Milloin mennä mammografiaan?

Seulonnat alkavat 50 -vuotiaana ja jatkuvat 69 -vuotiaaksi asti. Seulontakuvaus tapahtuu aina kahden vuoden välein ja on ilmainen. Seulontojen ulkopuolella mammografiaan tarvitaan lääkärin lähete. Sopiva ikä aloittaa säännölliset mammografiat on noin 45 -vuotiaana.

Mammografiaan ei kannata turhaan hakeutua kovin nuorena. Rintasyöpäriski on nuorena pieni, ja säännölliset mammografiat nuoresta alkaen kasvattaisivat säteilyannosta kohtuuttoman suureksi.

Mammografiaan voi olla syytä hakeutua myös rintojen oireiden perusteella. Jos rinnasta löydetään esimerkiksi epäilyttävä kyhmy, otetaan mammografia aina. Muita oireita ovat kivut rinnoissa, nänneistä tuleva erite ja ihomuutokset rinnoissa. Mammografia voi olla paikallaan myös lähisukulaisella todetun rintasyövän perusteella. Lisäksi rintasyöpähoidon jälkeisessä seurannassa käytetään rintojen röntgentutkimusta.

Miten mammografia otetaan?

Mammografia otetaan siihen erityisesti tarkoitetulla röntgenlaitteella. Kuvat otetaan vähintään kahdesta suunnasta.

Röntgenkuvausta varten rinnat puristetaan kahden levyn väliin. Puristus voi tuntua epämukavalta, mutta on lyhytkestoinen, vain muutamia sekunteja per kuva. Rinnat täytyy puristaa, jotta kuvasta saadaan mahdollisimman tarkka ja selkeä. Puristuksessa kuvattava alue on lähempänä filmiä, tasapaksu ja liike-epätarkkuus vähenee. Säteilyä tarvitaan myös vähemmän, kun kuvataan ohuempaa aluetta.

Tarvittaessa rinnoista voidaan ottaa lisäkuvia, tehdä ultraäänitutkimus tai ottaa näytteitä. Ultraäänitutkimus on hyvä täydennys mammografialle varsinkin alle 50 -vuotialla, joilla rinnoissa on paljon rauhaskudosta. Ultraäänitutkimus mammografian lisänä parantaa mahdollisuuksia havaita rintasyöpä.

Löydokset mammografiassa

Rintasyöpä näkyy mammografiassa tiiviinä kudoksena, poikkeuksellisena rakenteena, kalkkirykelmänä tai näiden yhdistelmänä. Nämä löydökset voivat kuitenkin olla myös hyvänlaatuisia muutoksia tai johtua jopa kuvausteknisistä syistä.

Rintasyöpä on yleensä hyvin tiivisrakenteista ja näkyy mammografiakuvassa vaaleana. Diagnoosi varmistetaan tavallisimmin neulanäytteellä.

Hyvänlaatuisia löydöksiä ovat hyvänlaatuiset kasvaimet ja nesterakkulat. Kalkkilöydöksistäkin noin 80 % on hyvänlaatuisia. Etenkin tiivisrakenteisessa ja luonnostaan kyhmyisessä rinnassa myös luonnolliset rakenteet voivat kuvaantua niin, että ne näyttävät epänormaalilta löydökseltä.

Rintasyöpä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, noin joka kymmenes sairastuu siihen elinaikanaan. Mammografia parantaa mahdollisuuksia havaita rintasyöpä ajoissa, jolloin paranemisennuste on huomattavasti parempi kuin myöhäisessä vaiheessa todetun syövän. Mammografiassa voidaan havaita syöpä jo ennen kuin se oireilee.

Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy rinnassa. Kyhmy voi olla kivuton, mutta siihen voi liittyä kipua tai pistelyä. Muita oireita voivat olla myös nännierite tai ihomuutokset. Harvinaisemmissa tapauksissa ensioire on pitkälle edenneen syövän etäpesäkkeen aiheuttama.

Rintasyövän riskitekijöitä tunnetaan useita. Riskiä sairastua lisää monet hormonaaliset tekijät, muun muassa aikaisin alkaneet kuukautiset, myöhään alkavat vaihdevuodet ja vähäiset synnytykset tai lapsettomuus sekä pitkään jatkunut hormonikorvaushoito. Ylipaino vaihdevuosi-iän jälkeen sekä runsas alkoholin käyttö lisäävät myös riskiä.

Arviolta noin 5–10 % rintasyövistä johtuu perinnöllisistä tekijöistä. Nykyään tunnetaan jo kaksi geeniä, BRCA1 ja BRCA2, jotka lisäävät rintasyövän riskiä huomattavasti.

Rintasyöpää hoidetaan useilla eri menetelmillä ja niiden yhdistelmillä. Tavallisia hoitomuotoja ovat leikkaukset, sädehoito ja lääkehoidot, kuten solunsalpaajat sekä hormonihoito.

Lue lisää rintasyövästä.