info@tohtorille.fi
Addisonin tauti on harvinainen lisämunuaisen sairaus. Lisämunuaiset tuottavat kortisolia sekä aldosteronia ja Addisonin taudissa näiden hormonien tuotanto vähenee. Tauti on saanut nimensä Englantilaiselta lääkäriltä Thomas Addisonilta, joka keksi taudin.
Lisämunuaiset ovat pienet rauhaset, jotka sijaitsevat munuaisten yläpinnalla. Lisämunuaisten kuorikerroksessa syntyy kortisolia sekä suolahormonia eli aldosteronia.
Addisonin tauti on autoimmuunisairaus. Siinä keho tuottaa vasta-aineita lisämunuaisen kuorikerroksen soluja vastaan. Hormoneja tuottavat solut tuhoutuvat näin vähitellen ja hormonien tuotanto vähenee. Syytä vasta-aineiden syntymiseen ei tiedetä.
Addisonin tauti on harvinainen. Siihen sairastuu vuosittain noin viisi henkilöä sadasta tuhannesta.
Addisonin taudin oireet liittyvät hormonien tuotannon vähenemiseen. Kortisoli vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin ja kudoksiin. Merkittävimmät vaikutukset koskevat kehon energia-aineenvaihduntaa. Aldosteroni puolestaan on merkittävä elimistön suolatasapainon ja verenpaineen säätelyssä.
Addisonin taudin oireita ovat väsymys, voimattomuus, ruokahaluttomuus ja laihtuminen, suolan nälkä, pahoinvointi sekä tavallista matalampi verenpaine. Joskus oireena voi olla oksentelua ilman muita vatsaoireita. Naisilla voi olla kuukautishäiriöitä ja miehillä ongelmia potenssissa. Myös mielialaoireet, kuten masentuneisuus, ovat tavallisia. Melko yleinen oire on myös ihon ruskettuminen ilman auringonottoa, joka liittyy aivolisäkkeen ACTH-hormonin lisääntyneeseen eritykseen.
Tavallisimmin taudin oireet kehittyvät vähitellen ja hitaasti. Jos oireina alkavat äkillisesti ja rajusti vatsakivut, oksentelu, sekavuus ja tajunnan häiriöt, puhutaan Addisonin taudin kriisistä. Kriisi syntyy yleensä jonkin elimistön stressitilan, kuten kuumetaudin tai vamman, seurauksena. Elimistö kaipaa tällöin enemmän stressihormoneja, kuten kortisolia, ja kun lisämunuainen ei pysty tuottamaan tarpeeksi kortisolia potilaan kunto romahtaa.
Monet potilaat käyvät pitkään erilaisissa tutkimuksissa ennen kuin harvinaista Addisonin tautia osataan epäillä. Jos itse epäilee oireiden perusteella Addisonin tautia, kannattaa tämä kertoa lääkärille. Kun tautia aletaan epäillä, ensimmäisenä tutkitaan usein verikokeesta kortisolipitoisuus. Aldosteronin puutos näkyy veren natriumpitoisuuden alhaisuutena ja kohonneena kaliumarvona. Diagnoosi varmistetaan monimutkaisilla hormonitesteillä.
Addisonin taudin hoito on periaatteessa yksinkertaista. Puuttuvat hormonit korvataan loppuelämän ajan. Lisämunuaisen kuorikerros ei enää tuhouduttuaan palaudu, joten tauti ja sen hoito ovat elinikäisiä.
Kortisoli korvataan tavallisesti kaksi tai kolme kertaa päivässä otettavilla hydrokortisonitableteilla. Joskus käytetään synteettistä prednisolonia. Annostus on yksilöllistä ja se opetetaan itse kaksinkertaistamaan silloin, kun elimistö kaipaa enemmän stressihormoneja, esimerkiksi kuumetaudin aikana. Myös raskauden viimeisen kolmanneksen aikana annosta kasvatetaan. Aldosteroni korvataan synteettisellä fluodrokortisonilla.
Addisonin taudista ja hormonikorvaushoidon tarpeesta on aina kerrottava joutuessaan hoitoon. Mukana on myös kuljetettava SOS-passia, joka kertoo sairaudesta ja hoidon tarpeesta, jos joutuu onnettomuuteen tai muuten tilanteeseen, jossa ei itse kykene kertomaan sairaudesta.
Nykyisten hoitojen ansiosta Addisonin tauti ei vaikuta elinikään eikä normaaliin elämään. Ennen hormonihoitojen keksimistä sairaus johti kuolemaan. Kortisonihoidoissa on yleensä haittavaikutuksia, mutta, koska Addisonin taudissa kortisonit korvaavat normaalisti lisämunuaisen tuottamat hormonit, niiden käytöstä ei ole haittaa. Addisonin tautiin ei tiedetä ehkäisykeinoja.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00992 http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/potilasohjeet/addisonin-tauti/ http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/10-faktaa-addisonin-tauti/