• info@tohtorille.fi

Häkämyrkytys aiheuttaa elimistöön hapenpuutteen | Tohtorille.fi

Häkä, eli hiilimonoksidi, on väritön, mauton ja hajuton kaasu, jota syntyy epätäydellisessä palamisessa. Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin ja aiheuttaa hapenpuutetta. Kun hengitysilman häkä aiheuttaa oireita, puhutaan häkämyrkytyksestä.

Mikä on häkämyrkytys?

Hiilimonoksidi eli tuttavallisemmin häkä on kaasu, jota ei voi aistia ilmasta. Hajuton, mauton ja väritön häkä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Häkää on muun muassa tupakansavussa, autojen pakokaasuissa ja polttoaineella tai kaasulla käyvissä lämmityslaitteissa. Myös puulämmityksessä voi väärin tehtynä syntyä häkää.

Häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin erittäin helposti, 220–240 kertaa hanakammin kuin happi. Hiilimonoksidin sitoutuessa hemoglobiiniin syntyy karboksihemoglobiinia. Häkä estää hapen kuljetuksen hemoglobiinissa ja kudoksiin syntyy hapenpuute. Kun karboksihemoglobiinin osuus veressä on 20 % hemoglobiinista syntyy häkämyrkytyksen oireita.

Hengitysilman häkäpitoisuuden ollessa 0.01% tai alle se ei aiheuta oireita. Jo tunnin altistus kymmenkertaiselle 0,1 % häkäpitoisuudelle kuitenkin kasvattaa karboksihemoglobiinin pitoisuuden hengenvaaralliseen 50–80 %:in.

Suomessa häkämyrkytykseen kuolee vuosittain noin 100 henkilöä. Lievempien häkämyrkytysten määrä ei ole tiedossa. Noin puolet kuolemantapauksista liittyvät itsemurhiin ja noin 40 % tulipaloihin. Loput kuolemantapauksista johtuvat uunien ja lämmityslaitteiden vioista ja virheellisestä käytöstä.

Häkämyrkytyksen oireet

Pääosin häkämyrkytyksen oireet syntyvät hapenpuutteesta, mutta hiilimomoksidi voi vaurioittaa kudoksia myös suoraan. Vaurioita syntyy erityisen herkästi sydämeen ja keskushermostoon.

Myrkytystä on syytä epäillä, jos pako- tai palokaasuille altistuessa ilmenee oireina päänsärkyä, huimausta, oksentelua, heikotusta, näköhäiriöitä, korvien soimista tai levottomuutta. Hengityksen kiihtyminen, sykkeen nousu sekä ihon ja limakalvojen punoitus ovat myös oireita häkämyrkytyksestä.

Vaikeasta häkämyrkytyksestä kieliviä oireita ovat tajuttomuus tai tajunnan tason heikkeneminen, kouristukset, hengitysvaikeudet ja hidas syke. Keuhko- ja sydänsairaat voivat saada hengitysvaikeuksia jo pienistä häkäpitoisuuksista.

Osa häkämyrkytyspotilaista saa myöhemmin viivästyneitä oireita. Yleensä myöhäisoireet ovat neurologisia.

Häkämyrkytyksen hoito

Oireista ei voi aina varmasti sanoa, johtuvatko ne häkämyrkytyksestä. Jos kuitenkin on suljetussa tilassa, jossa on lähellä mahdollisesti häkää tuottava laite, on parempi suhtautua oireisiin siten, että ne ovat häkämyrkytyksen aiheuttamia.

Ensiapuna tulee toimittaa potilas raittiiseen ilmaan. Lievät oireet häviävät parin tunnin aikana asteittain. Vaikemmissa tapauksissa aloitetaan happihengitys, jos se on mahdollista. Jos potilaalla on selviä oireita, tulee paikalle soittaa välittömästi ambulanssi ja toimittaa potilas hoitoon. Ambulanssissa hoitona aloitetaan heti 100 % hapen hengittäminen.

Sairaalassa vaikeiden tapausten hoitoon voidaan käyttää ylipainehappihoitoa. Ylipainehappihoito on tehokkain hoito karboksihemoglobiinin syrjäyttämiseksi veressä. Tavallisessa huoneilmassa karboksihemoglobiinin puoliintumisaika on noin neljä tuntia, ylipainehappihoidossa puoliintumisaika on vain 15–30 minuuttia. Hoidon on myös todettu vähentävän myöhemmin ilmeneviä neurologisia oireita.   

Häkämyrkytyksen ehkäisemiseksi tulee välttää auton tyhjäkäyntiä suljetuissa tiloissa, tarkistaa ja nuohota asunnon savuhormit säännöllisesti ja huoltaa lämmityslaitteet säännöllisesti. Tulisijojen pellit suljetaan vasta hiilten tummuttua ja kaasua tai polttoaineitta hyödyntäviä lämmityslaitteita käytetään vain hyvin tuuletetuissa tiloissa.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00759 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/hakamyrkytys-vaatii-nopeaa-hoitoa/