info@tohtorille.fi
Nivelrikko (artroosi) on maailmanlaajuisesti ihmisten yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoa on jossain määrin lähes kaikilla eläkeikäisillä. Nivelrikko vaikuttaa koko niveleen, nivelen rustopinta muun muassa vaurioituu ja osittain katoaa.
Nivelrikko on koko niveleen vaikuttava sairaus. Se voi aiheuttaa muutoksia nivelen rustossa, luussa sekä nivelkapselissa. Tyypillistä nivelrikossa on ruston vaurioituminen ja osittainen katoaminen. Se aiheuttaa myös nivelkapselin liikakasvua ja tulehdusmuutoksia. Nivelrikko tunnetaan myös nimellä artroosi.
Nivelrikko on tavallisinta polvien, lonkkien, sormien, isovarpaiden sekä selkänikamien nivelissä. Etenkin polvinivelten ja lonkkien nivelrikko aiheuttaa suurta haittaa niin terveydelle kuin taloudellisesti.
Nivelrikon aiheuttajaa ei tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että jostain syystä ruston tuhoutuminen voittaa rustoa korjaavat tekijät. Riskitekijöitä sairastumiselle tunnetaan useita. Lähes kaikilla eläkeikäisillä on nivelrikkoa, joskaan ei aina merkittävästä haittaavaa, ja ikä onkin yksi huomattava riskitekijä nivelrikkoon sairastumiselle. Toinen riskitekijä on perinnöllisyys.
Alaraajojen nivelrikolle altistavat myös ylipaino, raskas liikunta tai työ sekä nivelten vammat ja tulehdukset.
Nivelrikolle tyypillistä on jomottama nivelkipu. Kipu yleensä helpottaa levossa, mutta taudin edetessä jatkuva kipu ja yösärky yleistyvät. Nivelkipu on yleensä paikallista, mutta voi joskus säteillä lähialueille.
Kivun lisäksi nivelrikon oireisiin kuuluu nivelen lyhytaikainen jäykkyys aamuisin tai liikkeelle lähtiessä. Nivel voi myös olla arka ja turvonnut tai se voi tuntua väljältä tai ritistä.
Nivelrikko etenee hitaasti vuosien kuluessa. Nivelen liikerata pienenee, siihen voi syntyä virheasento tai muodostua luukyhmyjä. Pahentuvat oireet vaikeuttavat liikkumista ja lopulta voivat vaikeuttaa arkisia toimia, kuten kenkien pukemista ja varpaankynsien leikkaamista.
Nivelrikko on tavallisesti helppo todeta oireiden ja röntgenkuvien avulla. Röntgenkuvista voidaan nähdä nivelraon kaventuminen, usein rustonalaisessa luussa on nähtävissä myös kalkkeutumista, onteloitumista sekä luu-ulokkeita.
Verikokeista tai nivelnestenäytteistä on hyötyä vain, jos halutaan poissulkea esimerkiksi nivelreuman mahdollisuus. Joskus moninivelrikko sekoitetaan kihtiin tai nivelreumaan.
Nivelrikkoon ei ole varsinaista parantavaa tai tautia hidastavaa lääkehoitoa. Oireita voidaan kuitenkin helpottaa niin lääkehoidolla kuin omatoimisella lihasharjoittelulla ja venyttelyllä.
Painonpudotus helpottaa ylipainoisilla alaraajan nivelrikon oireita tehokkaasti. Omatoimiseen hoitoon kuuluvat myös lihaskunto- ja venyttelyharjoitukset, joita tehdään yksilöllisesti potilaan iän, kunnon ja oireiden perusteella. Myös yleiskuntoa on hyvä harjoittaa. Sopivan harjoittelun rytmiin pääsee fysioterapeutin ohjauksella. Nivelrikosta kärsivälle hyvää liikuntaa ovat esimerkiksi pyöräily ja uinti.
Sairasta niveltä ei tule kuitenkaan rasittaa liikaa. Niveliä voidaan tukea erilaisilla jäykillä tai joustavilla tuilla. Tuet vähentävät nivelen rasitusta. Samoin apuna voidaan käyttää kävelykeppiä, kyynärsauvaa tai kävelytelinettä.
Akuutissa kipuvaiheessa nivelsärkyä voi helpottaa lyhytaikainen kylmähaude, jota ei kuitenkaan tule laittaa suoraan iholle vaan esimerkiksi pyyhkeen päälle. TENS (transkutaaninen neurostimulaatio) ja akupunktio voivat myös helpottaa lyhytaikaisesti nivelsärkyä ja parantaa toimintakykyä.
Ensisijainen kipulääke nivelrikon hoitoon on turvallinen parasetamoli. Lisäksi voi kokeilla tulehduskipugeelejä, jotka laitetaan paikallisesti iholle. Jos parasetamoli tai geeli eivät auta käytetään tulehduskipulääkkeitä.
Nivelensisäisesti voidaan käyttää hyaluronaattia tai kortisonia. Hyaluronaatti helpottaa nivelkipua ja parantaa toimintakykyä. Kortisoni auttaa sekä nivelsärkyyn että nivelen tulehdukseen.
Tekonivelleikkaukset ovat nykyään melko yleisiä. Mikäli nivelrikon oireita ei saada lääkehoidolla hallintaan, sairaus vaikeuttaa oleellisesti potilaan jokapäiväistä toimintaa, niveleen on kehittynyt virheasento tai nivelen liikerata on huomattavan rajoittunut, hoidetaan nivelrikkoa tekonivelleikkauksella.
Nivelrikkoa voi ehkäistä säännöllisellä, mutta kohtuullisella liikunnalla ja painonhallinnalla. Erityisen tärkeää nämä ovat lapsuudessa, kasvuiässä. Myös tapaturmien ja nivelien kovan rasituksen välttäminen ehkäisevät nivelrikkoa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673 http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/nivelrikko/ http://www.terve.fi/nivelrikko/nivelrikko