Pyörtyminen, tajunnan menetys

Pyörtyminen

Pyörtyminen (synkopee) tarkoittaa hetkellistä tajunnan menetystä. Pyörtymisen voi aiheuttaa moni asia ja yleensä syy ei ole vakava. Toisinaan pyörtymisen taustalla voi kuitenkin olla vakavakin sairaus.

Mikä aiheuttaa pyörtymisen?

Pyörtymisellä tarkoitetaan tilapäistä tajunnan menetystä. Yleensä tajunnan menetys kestää vain hetken. Pyörtyminen tapahtuu, kun veren virtaus aivoihin estyy hetkellisesti, jo 3–5 sekunnin katko veren virtauksessa aivoihin saa aivot “säästötilaan”, jolloin ihminen pyörtyy. Useimmissa tapauksissa syy pyörtymisen taustalla on harmiton, mutta esimerkiksi myös vakavat sydänsairaudet voivat aiheuttaa tajunnan menetyksen.

Yleisin syy pyörtymiseen on verisuonten jänteyden alentuminen. Ihmisen ollessa pystyasennossa veri alkaa pakkautumaan kehoon ja alaraajoihin, jolloin aivot eivät saa enää riittävästi verta. Pitkään seisominen ja istumaan nousu voivat siksi aiheuttaa pyörtymisen. Joskus pyörtymisen voi aiheuttaa jopa syöminen, kun veri keskittyy vatsaan ja suolistoon edistämään ruoansulatusta ja verenpaine laskee.

Aivojen ja autonomisen hermoston, joka säätelee muun muassa sydämen sykettä ja verenpainetta, välinen väärinkäsitys saa niin ikään veren pakkautumaan alavartaloon, verenpaineen romahtamaan ja estää aivojen riittävän veren saannin. Laukaisevana tekijänä voi toimia esimerkiksi kipu, pelko, jännitys, stressi tai verenluovutus. Harvinaisissa tapauksissa myös vessassa käynti, aivastaminen, painonnosto tai liian tiukka kaulus voi aiheuttaa pyörtymisen. Myös nestehukka hikoilun, oksentelun tai ripulin yhteydessä altistaa tajunnan menetykselle.

Pyörtymisen taustalla voi olla myös vakava sairaus. Tällöin tajunnan menetykseen ei liity edellä mainittuja altistavia tai laukaisevia tekijöitä vaan pyörtyä voi milloin vain, ilman ennakoivia oireita. Pyörtyilyn voi aiheuttaa muun muassa sydämen rytmihäiriöt. Sydänperäisiä syitä ovat niin ikään ahtautunut sydämen läppä, isot verihyytymät, kasvain sydämessä, aortan repeämä ja sydänlihasvauriot. Sydänperäinen pyörtyminen liittyy usein fyysiseen rasitukseen.

Neurologiset syyt, eli aivojen toiminnan häiriöt, voivat myös aiheuttaa tajunnan menetyksen. Yleisimmin syy on epilepsia. Epileptiseen kohtaukseen liittyy usein pyörtymisen lisäksi kouristukset.

Pyörtymisen ehkäisy

Tavallista pyörtymistä edeltää usein ennakko-oireet, joista voi tietää pian pyörtyvänsä. Olo voi tuntua huojuvalta ja huteralta, seisominen on epävakaata, näkö voi alkaa hämärtyä, voi tuntea pahoinvointia, olla kalpea ja hikoilla. Herätessään pyörtynyt voi olla säikähtänyt ja tuntea väsymystä. Yleensä itse pyörtymistä ei muista, mutta ennakoivat oireet usein muistetaan.

Pyörtymistä vastaan voi taistella. Istumaan tai makuulle meno voi auttaa, kun sydämen on jälleen helpompi pumpata verta aivoihin. Käsien ja alaraajan lihasten jännittäminen voi myös estää pyörtymisen. Raajojen koukistaminen, jännittäminen ja liike saavat verenpaineen kohoamaan, mikä helpottaa jälleen verenvirtausta aivoihin.

Kehoa voi myös harjoittaa vastustamaan pyörtymistä niin sanotun kallistusharjoituksen avulla. Harjoituksessa seisotaan selkä kevyesti seinää vasten, kantapäät noin 15 senttimetrin päässä seinästä. Aluksi paikoillaan seisotaan viidestä kolmeen minuuttiin, kahdesti päivässä. Aikaa pidennetään minuutti minuutilta muutaman päivän välein, kunnes pystyy seisomaan tässä asennossa 20–30 minuuttia tuntematta pyörrytystä. Tämän jälkeen seisotaan kuvatulla tavalla kolme, neljä kertaa viikossa 20 minuutin ajan.

Pyörtyneen ensiapu

Pyörtynyt asetetaan makuuasentoon ja jalat nostetaan ylös. Kiristäviä vaatteita on hyvä avata ja sisätiloissa ikkunat avata raittiin ilman saamiseksi. Pyörtymisen syytä ei usein pysty heti määrittämään, joten pyörtyneen pulssi on tarkistettava ja hengitystä seurattava. Mikäli pulssi ja hengitys eivät normalisoidu noin 20 sekunnissa, aloitetaan elvytys.

Lääkäriin on hakeuduttava välittömästi, jos pyörtyminen kestää paria minuuttia pidempään, pyörtyneellä on muitakin oireita, esimerkiksi kouristeluja, tai pyörtyneellä on jokin pitkäaikaissairaus, kuten diabetes tai epilepsia. Hoitoon on hakeuduttava myös, mikäli pyörtyneellä on tajunnan palattua huono vointi ja väsymys ei mene hetken levolla ohi.

Jos pyörtymisiä on toistuvasti, on myös hakeuduttava tutkimuksiin, jotta pyörtyilyn syy selvitetään. Tavallisen, vaarattomalta vaikuttavan pyörtymisen syykin voi olla hyvä tutkia varmuuden vuoksi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00069 http://www.terve.fi/ensiapu/74664-kun-paassa-yhtakkia-sumenee http://www.terve.fi/ensiapu/40949-pyortyminen-potilasohje
OP Kevytyrittäjä