info@tohtorille.fi
Ripulilla tarkoitetaan löysiä tai vesimäisiä ulosteita, yleensä vähintään kolme kertaa vuorokaudessa. Ripuli voi olla akuuttia tai kroonista, eli pitkittynyttä, ripulia.
Akuutin ripulin sairastaa keskimäärin jokainen kerran vuodessa. Syitä akuuttiin ripuliin voivat olla esimerkiksi suolistoinfektio, ruokamyrkytys tai antibioottikuuri. Akuutin ripulin vuoksi hakeudutaan harvoin hoitoon ja se paraneekin usein levolla ja nesteytyksellä.
Pitkittyneestä ripulista kärsii arviolta noin 3–5 % väestöstä. Pitkittynyt ripuli on kyseessä, kun ripulia jatkuu vähintään kolmen viikon ajan.
Kroonisen ripulin taustalla voi olla lukuisia eri tekijöitä. Pitkittynyttä ripulia aiheuttavat muun muassa IBS (ärtyneen suolen oireyhtymä), laktoosi-intoleranssi, keliakia, tietyt ruokavalion aineet (esim. ksylitoli tai sorbitoli), tulehdukselliset suolistosairaudet, jotkin ulkomailta saadut infektiot (esim. giardia), puutteellinen sappihappojen imeytyminen, eräät lääkkeet (esim. antibiootit) sekä ummetuslääkkeiden liikakäyttö.
Ripulia voi lisäksi pahentaa monet ruoka-aineet, kuten kofeiinipitoiset tai hiilihapolliset juomat, maito, rasvaiset ja käristetyt ruoat, tuore leipä, leivonnaiset, raa’at kasvikset, chili ja alkoholijuomat.
Ripulin aikana tärkeää on levätä ja juoda nesteitä riittävästi. Ripulin voimakkuudesta riippuen, tulisi juoda vähintään kaksi litraa nesteitä päivässä. Nesteet on parasta nauttia haaleana, ja sopivia juomia on veden lisäksi muun muassa laimennettu tuoremehu, laimea tee, kasvis- tai lihaliemi ja mehukeitot.
Ripulin aikana olisi hyvä myös syödä, vaikka ruokahalu olisi huono ja ulostamiskerrat lisääntyisivät. Ravinto lyhentää ripulin kestoa, estää suolistovaurioita sekä ravitsemusvaurioita.
Probioottivalmisteita tai probiootteja sisältäviä elintarvikkeita voi käyttää ripulin itsehoitona. Probiootit normalisoivat suoliston bakteeritasapainoa ja lyhentävät ripulin kestoa suolistoinfektion aiheuttamassa ripulissa.
Ripulilääkkeitä saa apteekeista ilman reseptiä. Ripulia voi hoitaa esimerkiksi loperamidilla pakkausselosteen mukaan. Ripulilääkkeenä voidaan käyttää myös nestehukkaa ja suolojen menetystä korjaavaa lääkettä.
Kroonisen ripulin hoitona voi ripulin syystä riippuen olla myös erilaiset lääkkeet tai ruokavalio. Esimerkiksi IBS:stä johtuvaa ripulia hoidetaan niin sanotulla FODMAP -ruokavaliolla. Bakteerin aiheuttama ripuli voi vaatia antibioottikuurin.
Jos pitkittynyt ripuli ei liity selvästi ruokavalioon, tulisi sen syy selvittää ennen hoitoa. Syitä hakeutua välittömästi lääkärin tutkimuksiin ovat myös veriset ulosteet, laihtuminen, kuume, tunne sairaudesta, öinen ripuli, ripulin äkillinen alku tai paheneminen sekä 60 -vuotiaana tai vanhempana alkava ripuli. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos ripuli alkaa ulkomaanmatkan jälkeen.
Lääkärin tutkimuksiin voi kuulua laboratoriokokeita, paksusuolen tähystys tai ulostetutkimus. Joskus perustutkimus vastaanotolla ja potilaan haastattelu riittää. Lääkäri antaa hoito-ohjeet ripulin syyn selvittyä.