Rytmihäiriöt, sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriö tarkoittaa tilaa, jossa sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu ilman tarkoituksenmukaista syytä tai muuttuu epätasaiseksi. Rytmihäiriössä sydämen lyönnit lähtevät muualta kuin normaalisti sydämen rytmiä säätelevästä tahdistinsolmukkeesta.

Mikä on sydämen rytmihäiriö?

Sydämen rytmihäiriöitä on useita erilaisia ja kyseessä voi olla niin sydämen rytmin kiihtyminen, hidastuminen kuin epätasaisuus. Sydämen oikean eteisen seinämässä sijaitsee tahdistinsolmuke, joka säätelee sydämen rytmiä sähköimpulssein. Tahdistinsolmuke esimerkiksi kiihdyttää sykettä ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Rytmihäiriössä sydämen säätely sähköimpulsseilla häiriintyy jostain syystä.

Rytmihäiriöitä on monia erilaisia. Esimerkiksi eteisvärinä, kammiovärinä, sydämen lisälyönnit sekä hitaat rytmihäiriöt. Sydämen lisälyöntejä esiintyy kaikilla ja ne ovat pääasiassa vaarattomia. Muista rytmihäiriöistä aikuisiällä tavallisin on eteisvärinä. Eteisvärinää ei pidä sekoittaa kammiovärinään, joka on hengenvaarallinen tila.

Sydämen rytmihäiriöitä voi myös aiheuttaa monet tekijät. Sähköimpulssi voi esimerkiksi kiertää kehää (kiertoaktivaatio) aiheuttaen tiheälyöntisen rytmihäiriön, eli takykardian, tai sydämessä voi olla ylimääräinen lihassäie, jota pitkin sähköimpulssi pääsee heti eteisestä kammion puolelle. Kammiolähtöisen takykardian (tiheälyöntisyys) syy on usein jokin sydänsairaus, sepelvaltimosairaus tai joskus perinnöllinen alttius. Eteisvärinän taustalla on usein syystä tai toisesta laajentunut sydänlihas.

Hitaan rytmihäiriön, bradykardian, taustalla voi olla sydänsairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai esimerkiksi yliannostus sydämen sykettä laskevaa beetasalpaajaa. Sydämen lisälyöntien syy ei usein selviä. Taustalla voi olla moni sydäntä ärsyttävä tekijä, kuten kahvin juonti, alkoholi, tupakointi tai valvominen.

Rytmihäiriön oireet

Rytmihäiriöt ilmenevät ja oireilevat eri tavoin riippuen siitä, millainen rytmihäiriö on kyseessä. Aina oman sykkeen tunteminen ei merkitse rytmihäiriötä vaan kyseessä voi olla myös palpitaatio, epämiellyttävä tietoisuus oman sydämen toiminnasta. Erityisesti vasemmalla kyljellä maatessa tuntee helposti omat sydämenlyönnit, kun sydän tulee lähelle rintakehän seinämää.

Yleensä vaarattomat sydämen lisälyönnit saattavat tuntua erilaisina värinöinä, väpätyksinä ja muljahduksina. Jotkut saattavat tuntea hengen salpautuvan tai sydämen jättävän lyöntejä välistä. Toiset eivät huomaa lisälyöntien kohdalla mitään.

Tiheälyöntisistä rytmihäiriöistä tavallisin, eli kiertoaktivaatio, voi oireilla tykytyksellä ja ahdistuksella rinnassa, huimauksena sekä huonona olona. Tiheä syke ei ole hengenvaarallista, jos sydän on terve. Eteisvärinän tuntee usein tiheänä ja epäsäännöllisenä sykkeenä. Lisäksi olo voi olla ahdistunut, voi tuntea huimausta ja suorituskyky voi laskea. Jos eteisvärinä jatkuu pidemmän aikaa, syke laskee yleensä alun tiheästä sykkeestä.

Kammioperäinen takykardia ei eroa oireiltaan muista tiheälyöntisistä rytmihäiriöistä. Kammioperäisen takykardian tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä se voi muuttua hengenvaaralliseksi kammiovärinäksi. Hoitoon on hyvä hakeutua nopeasti, jotta rytmihäiriön tyyppi voidaan tunnistaa.

Sydämen pumppaus voi häiriintyä bradykardian yhteydessä, kun syke laskee liian alhaiseksi. Hitaan rytmihäiriön oireita voivat olla tuntemukset rinnassa, huimaus ja jopa pyörtyminen tai kouristukset.

Rytmihäiriön toteaminen

Rytmihäiriön ilmaantuessa on aina hyvä hakeutua hoitoon, jotta sen syy ja tyyppi voidaan selvittää. Jos rytmihäiriöön liittyy muita oireita, erityisesti kipu rinnassa, pyörrytys tai tajunnan menetys, hoitoon on hakeuduttava välittömästi.

Merkittävin tutkimus rytmihäiriön selvittämiseen on sydänsähkökäyrä (EKG, sydänfilmi). EKG pitäisi saada mitattua juuri rytmihäiriön ollessa päällä, jotta häiriön luonne selviää. Koska rytmihäiriöt ovat kuitenkin usein ajoittaisia, tämä ei välttämättä onnistu. Potilaalle voidaan tällöin antaa rekisteröintilaite joka mittaa EKG:tä vuorokauden ajan. Pitkäaikaisrekisteröinnillä saadaan rytmihäiriö varmasti tallennettua ja tutkittavaksi. Lisäksi potilaan oireet ja sydämen tutkiminen auttavat diagnoosissa.

Rytmihäiriön tyypin selvittyä, tutkitaan sydäntä vielä häiriön syyn löytämiseksi. Tärkeää on muun muassa selvittää sydämen rakenne, onko esimerkiksi merkkejä läppäviasta, tai onko sepelvaltimotaudin viitteitä. Sydämeen voidaan myös viedä valtimon kautta mittausjohdot, joiden avulla rytmihäiriön syytä on mahdollisuus tutkia tarkemmin.

Rytmihäiriön hoito

Rytmihäiriön hoito riippuu sen tyypistä ja syystä. Sydämen lisälyönnit kaipaavat harvoin hoitoa, mutta voi olla hyvä välttää elämäntapoja, esimerkiksi stressiä ja liikaa kahvin juontia, jotka aiheuttavat lisälyöntejä.

Tiheälyöntisiä rytmihäiriöitä voidaan usein hoitaa lääkkein. Ensisijainen lääke on sykettä laskevat beetasalpaajat. Aluksi sydämen rytmi saatetaan joutua palauttamaan nukutuksessa sähköisellä rytminsiirrolla. Joskus hoidoksi tarvitaan ablaatio, jossa sydämeen viedään reisivaltimon kautta katetri ja ongelmia aiheuttava kohta poltetaan. Esimerkiksi kammioperäinen takykardia puolestaan tarvitsee usein hoidoksi sydämen rytmihäiriötahdistimen.  

Hitaan rytmihäiriön taustalla oleva syy tulee selvittää oikean hoidon varmistamiseksi. Jos taustalla on esimerkiksi liiallinen beetasalpaajalääkitys, riittää yleensä lääkeannoksen pienentäminen. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoitamalla voidaan hoitaa myös sen aiheuttama sykkeen lasku. Jos hitaan rytmihäiriön syy on itse sydämessä tarvitaan hoidoksi tahdistin, joka valitaan yksilöllisesti, tilanteen mukaan.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00083 http://www.sydan.fi/sydamen-rytmihairiot http://www.sydansairaala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=307 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00087 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00021 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00015 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00082
OP Kevytyrittäjä