Suonikohjut

Suonikohjut

Suonikohjut ovat jalkojen laskimoiden vajaatoiminnan oire. Laskimoiden vajaatoiminta voi aiheuttaa näkyviä suonikohjuja, mutta aina näkyviä, laajentuneita suonia ei ole. Suonikohjut ovat hyvin yleinen vaiva, jota esiintyy enemmän naisilla.

Suonikohjujen syyt

Suonikohjujen perimmäinen syy ei ole tiedossa. Kyseessä on kuitenkin alaraajan laskimoiden vajaatoiminta. Laskimoissa on läppiä, jotka estävät veren takaisinpäin virtauksen, ja kun läpät eivät toimi kunnolla paine laskimoissa kohoaa ja suonet laajenevat.

Tavallisinta vajaatoiminta on pinnallisissa laskimoissa, jolloin voi syntyä myös näkyvä suonikohju. Vajaatoimintaa voi kuitenkin esiintyä myös syvissä laskimoissa, usein syvän laskimotukoksen jälkeen. Lisäksi vajaatoimintaa voi esiintyä pinnallisten ja syvien laskimoiden välisissä suonissa.

Suonikohjujen riskitekijöitä ovat ikä, naissukupuoli, synnytykset ja ylipaino. Perintötekijöillä on myös suuri merkitys laskimoiden vajaatoiminnan ja suonikohjujen synnyssä. Seisomatyön, ummetuksen, alkoholin käytön tai tupakoinnin ei puolestaan ole todistettu altistavan suonikohjuille.

Aikuisista noin 30–40 % on pinnallisten laskimoiden vajaatoimintaa ja ikääntyneellä väestöllä suonikohjuja esiintyy jopa 80 %:lla.

Suonikohjujen oireet

Suonikohjujen tavallinen oire on päivän mittaan kehittyvä jalkojen turvotus. Turvotus on yleensä pahimmillaan iltaisin ja helpottaa yön aikana. Turvotukseen voi liittyä kipuja tai kiristyksen tunnetta, joskus myös ihon kutinaa. Levon aikana voi lisäksi ilmetä suonenvetoa, särkyä tai levottomuutta raajoissa.

Osalla jalkojen pinnallisten laskimoiden vajaatoiminta aiheuttaa näkyviä suonikohjuja, laajentuneita verisuonia. Kaikille näkyviä suonikohjuja ei kuitenkaan synny. Näkyviä suonikohjuja esiintyy erityisesti pohkeiden yläosissa, joskus myös reisissä.

Pitkään jatkunut laskimoiden vajaatoiminta voi aiheuttaa iho-oireina kutinan lisäksi myös ihon vähittäistä tummumista tai ihottumaa. Pinnallisiin laskimoihin saattaa tulla tukkotulehduksia. Sääreen saattaa myös tulla myös verenkierron häiriöstä johtuva haavauma.  

Suonikohjujen toteaminen

Ensisijainen tutkimus on aina jalkojen tarkastelu seisoma-asennossa. Lääkäri tutkii näkyykö jaloissa laajentuneita suonia, turvotusta, ihomuutoksia tai haavaumia. Perustutkimuksiin kuuluu myös muiden, samankaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien poissulkeminen.   

Tarvittaessa potilas ohjataan erikoislääkärille, joka tutkii laskimot ultraäänen avulla. Ultraäänitutkimus tehdään seisten. Varjoainekuvausta käytetään suonikohjujen tutkimuksissa enää harvoin.

Suonikohjujen hoito

Oireettomat, laajentuneet pinnalliset laskimot eivät ole vaarallisia eivätkä tarvitse hoitoa. Lieviä oireita voi itse pyrkiä helpottamaan kävelyllä, painon pudottamisella sekä pitkään seisomista välttämällä. Istuessa jalat olisi hyvä saada koholle.

Ensisijainen hoito jalkojen turvotukseen ja oireiluun ovat tukisukat. Tukisukat ovat hoitosukat, jotka tehdään mittojen mukaan. Ne estävät pinnallisten laskimoiden laajentumisen puristuksella ja edistävät nesteiden poistumista jaloista. Ohjeet sukkien puristuksesta ja pituudesta saa hoitavalta lääkäriltä. Sukkien valmistajan ohjeiden mukaan otetaan lisäksi mitat jaloista aamulla, kun jalat eivät ole turvonneet.

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua ainakin jatkuvan oireilun vuoksi, ja mikäli itsehoito ei auta. Jos suonikohjun päällinen iho rikkoutuu, on syytä hakeutua hoitoon nopeasti.

Suonikohjuja voidaan hoitaa tarvittaessa leikkauksella, skleroterapialla tai katetrihoidolla. Hoidon tarve ja menetelmät valitaan aina tapauskohtaisesti.

Suonikohjuleikkauksessa laajentunut laskimo suljetaan ja vahingoittuneet sivuhaarat poistetaan. Leikkausta edeltää ultraäänitutkimus, jossa laaditaan niin sanottu leikkauskartta. Leikkauksen jälkeen potilas tarvitsee yleensä viikon tai pari sairauslomaa.

Suonikohjuja voidaan hoitaa myös suonensisäisillä menetelmillä. Skleroterapiassa laajentunut suoni “kovetetaan”. Suoneen ruiskutetaan vaahtomaista tai nestemäistä ainetta, joka kutistaa suonen kiinni. Katetrihoidossa suoneen viedään pienen haavan kautta katetri, jolla hoidettava suoni lämpökäsitellään. Potilaalle helpoin toimenpide on skleroterapia, jonka jälkeen ei tavallisesti tarvita edes sairauslomaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00331 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00043 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/vaivana-suonikohjut-mika-avuksi/#.Vvo6FeKLTRY
OP Kevytyrittäjä