Vatsakipu, mahakipu

Vatsakipu

Vatsakipu on vaiva, jonka jokainen kokee usean kerran elämässään. Lievä, ohimenevä vatsakipu ei yleensä ole vakavaa. Äkillinen vatsakipu tai pitkittynyt vatsakipu sen sijaan voivat olla merkki vakavasta sairaudesta. Vatsakipuja voivat aiheuttaa hyvin monenlaiset sairaudet.

Äkillinen vatsakipu

Äkillinen vatsakipu tai akuutti vatsa käsitetään yleensä uudeksi vatsakivuksi, joka tavallisesti voimistuu ajan mittaan. Potilas ei ole yleensä kokenut aiemmin vastaavaa mahakipua. Kivun lisäksi voi olla muita oireita, kuten oksentelua, ripulia tai kuumetta. Akuutti vatsa johtuu usein sairaudesta, joka vaatii nopeaa hoitoa.

Äkillisen vatsakivun voi aiheuttaa moni sairaus. Kivun tyyppi ja sijainti voivat antaa viitteitä siitä, mistä mahakipu johtuu. Aikuisten ja lasten yleisin akuutin vatsan aiheuttaja on umpilisäkkeen tulehdus. Umpilisäkkeen tulehdus aiheuttaa äkillisen vatsakivun, joka paikallistuu muutaman tunnin sisällä yleensä oikealle puolelle alavatsaa.

Aikuisilla seuraavaksi yleisimmät akuutin vatsan aiheuttajat ovat sappikivet ja suolitukos. Sappikivet tai virtsatiekivet voivat aiheuttaa minuuteissa alkavan ja jo 10–20 minuutin kuluessa voimistuvan mahakivun. Suolitukos aiheuttaa samankaltaista kipua, mutta voimistuu hitaammin.

Salamannopeasti alkava kipu viittaa yleensä johonkin elimen puhkeamiseen tai repeämään. Esimerkiksi puhjennut mahahaava tai kohdunulkoinen raskaus voivat aiheuttaa kovan, äkillisen kivun.

Runsaan alkoholin juonnin jälkeen alkava kova, vasemmanpuoleinen ylävatsan kipu ja selän puolella tuntuva kipu viittaavat haimatulehdukseen. Haimatulehduksen voi aiheuttaa myös sappikivet. Tulehdus vaatii pikaista hoitoa.

Aina äkillinen vatsakipu ei liity vatsan tai suoliston vaivoihin. Esimerkiksi sydäninfarkti voi joskus tuntua ylävatsan ja pallean alueella puristavana kipuna. Myös puhjennut aortan laajentuma voi olla kovan, äkillisen kivun takana, vaikka onkin harvinainen syy.

Pitkittynyt vatsakipu

Pitkittyneen tai toistuvan vatsakivun voi niin ikään aiheuttaa moni sairaus. Jälleen mahakivun aiheuttajasta voidaan saada viitteitä sijainnin ja tyypin perusteella, mutta yleensä vaaditaan jatkotutkimuksia syyn varmistamiseksi.

Ruoansulatusvaivat, eli dyspepsia, ja ärtyvän suolen oireyhtymä, IBS, ovat toiminnallisia vatsavaivoja, joihin voi muiden oireiden lisäksi liittyä toistuvia vatsakipuja. Vaivat eivät johdu mistään rakenteellisista häiriöistä eivätkä varsinaisista sairauksista. Närästys ja refluksitauti voivat aiheuttaa poltettan ylävatsan alueella ja rintalastan takana.

Mahatulehdus ja mahahaava aiheuttavat molemmat vaihtelevia vatsakipuja. Kipuja voi esiintyä erityisesti öisin ja vatsan ollessa tyhjä. Syöminen puolestaan saattaa helpottaa kipuja. Mahatulehdus voi tosin joskus olla täysin oireetonkin.

Kramppimaiset vatsakivut, pitkittynyt ripuli ja verinen ripuli voivat olla merkki tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti voivat molemmat aiheuttaa myös yleisoireita, kuten laihtumista ja kuumetta.

Mahakivun syy voi löytyä myös ravinnosta. Keliakia on sairaus, jossa viljojen gluteeni vahingoittaa ohutsuolen nukkaa. Keliakian oireina voi olla ripuli ja ilmavaivat, mutta myös erilaiset vatsakivut. Laktoosi-intoleranssi puolestaan on maitosokerin imeytymishäiriö. Muutama tunti maitotuotteiden nauttimisen jälkeen ilmenee tyypillisesti ilmavaivoja ja nipistelevää mahakipua.   

Pitkittyneen vatsakivun taustalla voi olla myös hermopinne. Vatsan alueen hermopinne voi olla seuraus muun muassa vyöruususta, diabeteksestä tai ylipainosta. Kipu on yleensä hyvin paikallinen alavatsalla ja pahenee liikkuessa, yskiessä tai vartaloa taivuttaessa.

Naisilla vatsakipuja aiheuttavat myös gynekologiset syyt. Kuukautiskivut alavatsassa ovat hyvin yleisiä. Lisäksi monet synnytinelinten sairaudet voivat oireilla vatsakivulla.

Samoin kuin äkillisen vatsakivun kohdalla, myös pitkittyneen tai toistuvat vatsakivun syy voi olla vatsan ja suoliston ulkopuolella. Esimerkiksi sepelvaltimotautiin liittyy usein ylävatsan kivut fyysisen rasituksen yhteydessä.

Milloin hakeutua hoitoon?

Vatsakipujen kohdalla on vaikea määritellä tarkasti, milloin on syytä hakeutua hoitoon. Muutaman tunnin kestävä vatsan nipistely tai krampit eivät yleensä vaadi tutkimuksia.

Äkillinen, kova tai voimistuva vatsakipu on aina syy hakeutua tutkimuksiin välittömästi. Jos vatsakipuun liittyy pahoinvointi tai veriset ripulit, hoitoon tulisi hakeutua muutaman päivän sisällä. Hälyttäviksi oireiksi vatsakivun yhteydessä voidaan laskea myös laihtuminen, nielemisvaikeudet, ulosteen muuttuminen mustaksi ja anemia. Näiden kohdalla on ehdottomasti hakeuduttava hoitoon.

Pitkään jatkuva ja toistuva kipu on myös syytä tutkia. Samoin kipu joka ilmaantuu fyysisessä rasituksessa. “Vatsaflunssa” eli äkillinen suolistotulehdus voi joskus vaatia lääkärireissun, mutta ei aina.

Vatsakipujen syytä tutkitaan laboratoriokokein, tähystystutkimuksilla ja erilaisilla kuvantamismenetelmillä. Yleensä aloitetaan laboratoriokokeilla, esimerkiksi hemoglobiinin ja maksa-arvojen tutkimuksella. Kuvantamistutkimuksina käytetään ultraääntä, tietokonetomografiaa ja magneettikuvausta. Esimerkiksi ultraäänitutkimuksella voidaan havaita sappikivet ja sisäelinten poikkeavuuksia.

Mikäli potilaalla on hälyttäviä oireita tehdään mahalaukun- tai paksusuolen tähystys. Tähystystutkimuksella voidaan todeta esimerkiksi kasvaimet, haavat ja tulehdukset.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00776 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00067 http://www.terve.fi/narastys/pitkittynyt-vatsakipu-tulee-selvittaa http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_yllattava_vatsakipu
OP Kevytyrittäjä