• info@tohtorille.fi

Yskä voi olla oire monesta sairaudesta | Tohtorille.fi

Yskä voi olla oire monesta eri sairaudesta, ja joskus yskän taustalla on yhtä aikaa monia syitä. Tavallinen syy yskälle on ylähengitystietulehdus eli flunssa. Pitkittynyt yskä voi kuitenkin johtua monesta, joskus vakavastakin, sairaudesta.

Mitä yskä on?

Yskä on kehon tapa poistaa vieras materiaali hengitysteistä. Kyseessä on siis puolustusmekanismi. Yskä syntyy ylähengitysteissä sijaitsevien yskäreseptorien ärsytyksestä ja voi olla sekä tahdonalaista että tahdosta riippumatonta.

Yskä voi olla kuivaa tai sen mukana tulee eritteitä. Joskus yskä on näiden kahden sekamuoto. Usein yskä alkaa kuivana ärsytysyskänä.

Pitkittyneestä yskästä puhutaan, kun yskä jatkuu yli 4–8 viikkoa.

Yskän syyt

Lyhytkestoisen yskän tavallinen syy on ylähengitystietulehdus, flunssa. Tällöin yskä kestää tavallisesti pari viikkoa.

Yleisiä pitkittyneen yskän syitä ovat poskiontelotulehdus, astma sekä refluksitauti. Myös pitkittynyt keuhkoputkentulehdus, krooninen allerginen nuha tai ei-allerginen nuha voivat olla yskän syy. Varsinkin, jos pitkittynyt yskä ei ole flunssan jälkitauti, syy voi löytyä myös monesta eri keuhkosairaudesta. Yskää aiheuttavat esimerkiksi sarkoidoosi, homepölykeuhko, keuhkoahtaumatauti, keuhkoputkien laajentuma, keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä. Lapsilla yskän voi aiheuttaa hinkuyskä.

Jotkin sydäntaudit voivat myös oireilla yskällä. Yskä voi olla niin ikään jonkin lääkeaineen haittavaikutus. Esimerkiksi verenpaineen ja sydäntautien hoidossa käytetyt ACE-estäjät sekä beetasalpaajat voivat aiheuttaa kuivaa ärsytysyskää.

Joskus pitkittyneelle yskälle ei löydy mitään syytä. Tällöin puhutaan yskäherkkyysoireyhtymästä tai itsesyntyisestä (idiopaattisesta) kroonisesta yskästä. Arvellaan, että yskärefleksi on tällöin herkistynyt liikaa tuntemattomasta syystä.

Yskän hoito

Pitkittynyt yskä, jonka syy ei ole tiedossa, kannattaa aina tutkituttaa lääkärissä. Lyhyen aikaa kestänyt yskä voi olla aihe tutkimuksille, jos siihen liittyy muita, hälyttäviä oireita, esimerkiksi veriyskää, kellertäviä ysköksiä tai pitkään jatkunutta kuumetta.

Yskän syytä voidaan selvitellä keuhkoröntgenin, verikokeiden ja yskösnäytteiden avulla. Myös puhalluskokeet tai keuhkojen tähystys voivat olla tarpeen. Joskus diagnoosin apuna käytetään hoitokokeiluja.

Yskän hoito riippuu sen syystä. Jos yskän aiheuttaa jokin sairaus, helpottaa yskä yleensä sen taustalla olevaa sairautta hoitamalla. Lievitystä yskään tuo myös reseptiyskänlääkkeet, kuten kodeiini ja dekstrometorfaani. Yskäherkkyysoireyhtymän kohdalla yskänlääkkeitä ei ole todettu kuitenkaan kovin tehokkaiksi, ja yskä jatkuu usein vuosia.