Silmänpohjakuva, diabeetikon silmänpohjatutkimus

Diabeetikon silmänpohjatutkimus

Diabetes altistaa monille silmäsairauksille. Tämän vuoksi diabeetikon silmänpohjia tulee seurata säännöllisesti. Yleisin sairaus on silmän verkkokalvosairaus eli diabeettinen retinopatia. Hoitamattomana se voi johtaa voimakkaaseen näkökyvyn heikkenemiseen.

Mikä on diabeettinen retinopatia?

Diabeettinen retinopatia on silmän verkkokalvosairaus. Se aiheuttaa muun muassa verenvuotoja sekä uudissuonien syntyä silmissä.

Diabeettisessa retinopatiassa korkea verensokeri vaikuttaa verisuonten valkuaisaineisiin, jolloin silmän verkkokalvolle vuotaa verta. Korkea verensokeri vaikuttaa myös kudosten entsyymien säätelyyn, happiradikaalien määrään ja vaurioittaa silmän hermostoa.

Tyypin 1 diabetesta sairastavista noin 90 %:lla on 20 vuoden sairastamisen jälkeen lieviä retinopaattisia muutoksia (taustaretinopatia). Jos muutokset eivät ole tarkan näön alueella, ne eivät uhkaa näkökykyä ja voivat parantua verensokeritasapainon parantuessa. Muutoksien sijaitessa tarkan näön alueella puhutaan makulopatiasta.

Diabeettisen retinopatian vaikein muoto on proliferatiivinen retinopatia. Siinä silmään kasvaa uudissuonia, jotka uhkaavat näkökykyä. Joka neljäs yli 20 vuotta diabetestä sairastanut tyypin 1 diabeetikko sairastuu vaikeaan retinopatiaan.

Tyypin 2 diabeetikoilla diabeettinen retinopatia, ja varsinkin sen vakavammat muodot, ovat harvinaisempi kuin tyypin 1 diabeetikoilla. Heistä kuitenkin noin 20–30 % on retinopaattisia muutoksia heti kun tauti todetaan.

Riskiä sairastua diabeettiseen retinopatiaan voi lisätä tupakointi, ylipaino, kohonnut verenpaine sekä korkea kolesteroli.

Etsitkö silmälääkäriä?

Diabeettisen retinopatian oireet

Varhaisessa vaiheessa diabeettinen retinopatia on oireeton ja se etenee usein hitaasti. Edetessään se aiheuttaa näön heikkenemistä.

Äkillinen näön heikentyminen on mahdollisia, kun silmän lasiaiseen vuotaa verta. Runsaan verenvuodon seurauksena näkökyky voi huonontua hyvin huonoksi joko tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Oireena voi olla myös näön sumentuminen tai ongelmat nähdä kauas, kun silmän verkkokalvo turpoaa pienen verenvuodon vuoksi.

Mahdollista on myös viivojen vääristyminen ja häiriöt värien näkemisessä. Näkökenttä voi olla myös repaleinen. Näkökentän puuttuminen kokonaan voi olla merkki verkkokalvon irtaumasta.

Jos näkökyvyssä tapahtuu huomattavia muutoksia, on otettava yhteyttä silmälääkäriin.

Diabeettisen retinopatian diagnosointi

Diabeettisen retinopatian alkuvaiheen oireettomuuden vuoksi diabeetikon silmänpohjia tulee tutkia säännöllisesti joko silmänpohjakuvauksilla, silmäntahystimellä (oftalmoskooppi) tai silmämikroskoopilla. Parhaisiin hoitotuloksiin päästään, kun muutokset silmänpohjissa huomataan ennen kuin näkökyky alkaa heiketä.

Tyypin 1 diabetestä sairastavien silmänpohjia tulee seurata 10:stä ikävuodesta, tai diabeteksen toteamishetkestä, alkaen joka toinen vuosi. Tyypin 2 diabeetikoille seurantaväli on kolme vuotta, lähtien diabeteksen toteamisesta. Seurantaväliä lyhennetään molemmissa tapauksissa, mikäli silmänpohjissa havaitaan muutoksia.

Diabeettisen retinopatian hoito

Diabeettisen retinopatian hoidossa tärkeintä on saavuttaa hyvä sokeritasapaino diabeteksen hoidolla. Hyvä sokeritasapaino edistää myös muiden hoitojen onnistumista.

Ensimmäisenä hoitotoimenpiteenä käytetään usein silmänpohjan laserhoitoa. Laserilla pyritään ehkäisemään uudissuonien syntyä ja estämään verenvuodot verkkokalvolle ja lasiaiseen. Oikein ajoitettu laserhoito hidastaa, ja joskus jopa pysäyttää, retinopatian etenemisen.

Vaikeaksi kehittynyttä retinopatiaa joudutaan usein hoitamaan kirurgisilla toimenpiteillä. Leikkauksiin voidaan joutua turvautumaan aikaisessa vaiheessa, jos tarkan näön alueella on riski verkkokalvon irtauman syntymisestä. Leikkauksella vähennetään vetoa verkkokalvossa ja poistetaan verkkokalvon alta neste- sekä verikertymiä.

Itsehoitona myös tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen sopivalla tasolla pito auttavat. Samoin liikunta ja verensokerin tarkempi seuranta sekä diabeteslääkityksen oikea-aikainen ja sopiva annostelu.

Muut diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset

Diabeettinen retinopatia on tavallisin silmäsairaus diabeteksen yhteydessä. Muita mahdollisia sairauksia ovat sarveiskalvon vauriot ja tulehdukset sekä silmän värikalvotulehdus (iriitti).

Diabeettinen kaihi on harvinainen, mutta siihen voi sairastua myös diabetesta sairastava lapsi. Diabeetikot myös sairastuvat vanhuusiän kaihiin nuorempana kuin terveet henkilöt.

Diabetes aiheuttaa verenkiertohäiriöitä, jotka silmien, näköhermon tai aivojen alueella voivat aiheuttaa muun muassa kaksoiskuvia (silmälihashalvaus) ja näön äkillisen heikkenemisen.

Diabetes lisää myös glaukooman, eli silmänpainetaudin, riskiä ja kuivattaa silmiä.

Etsitkö silmälääkäriä?

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00826 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00058 http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_1/elinmuutosten_ehkaisy/silmat http://www.terve.fi/diabetes-tyyppi-2/diabeteksen-aiheuttamat-silmamuutokset-hoito-ja-seuranta http://www.laakarilehti.fi/files/potilaansivu/SLL72008-708.pdf
OP Kevytyrittäjä