info@tohtorille.fi
Fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Tärkein fluorin lähde on hammastahna, mutta fluoria on myös muissa hampaiden hoitotuotteissa, ruoassa ja juomavedessä. Kun hampaiden reikiintymisriski kohoaa, suositellaan hampaiden fluorausta vastaanotolla.
Hampaiden fluorauksen tehtävä on ehkäistä kariesta eli hampaiden reikiintymistä. Fluorikäsittelyä suositellaan henkilöille, joilla on korkeampi kariesriski. Myös hampaiden puhkeamisen yhteydessä fluorauksesta voi olla hyötyä ja fluoraus voi helpottaa hampaiden vihlontaa.
Fluori on tärkein aine hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä. Fluori kovettaa hammaskiillettä estäen mineraalien liukenemista ja auttaa hampaista liuennutta kiillettä mineralisoitumaan uudelleen.
Fluori ehkäisee reikiintymistä myös hillitsemällä bakteerien kasvua ja lisääntymistä hampaissa.
Etsitkö suuhygienistiä?
Hampaiden fluorauksessa vastaanotolla hampaat käsitellään yleensä fluorilakalla. Hampaat voidaan myös käsitellä fluorigeelillä tai geeli voidaan määrätä kotikäyttöön.
Fluorilakalla käsitellään kaikki hampaat tai esimerkiksi pelkästään paljastuneet hammaskaulat. Fluorilakka on tahmeaa, joten se pysyy hyvin hampaissa ja vaikuttaa pitkän ajan.
Toimenpiteenä fluoraus on kivuton ja lyhytkestoinen.
Jos reikiintymisriski on korkea, suositellaan fluorausta kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisten fluorituotteiden käytöstä tulee aina keskustella hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa.
Kun hampaat on fluorikäsitelty, tulee olla syömättä ja juomatta mielellään kahden tunnin ajan. Hampaat voi pestä normaaliin tapaan 12 tunnin päästä fluorauksesta.
Vastaanotolla käytetyt fluorituotteet sisältävät suuren määrän fluoria. Tämän vuoksi ylimääräisiä fluorituotteita, esimerkiksi fluoritabletteja, ei pidä käyttää kahteen päivään fluorauksen jälkeen.
Liiallista fluorin saantia tulisi välttää, joten hammastahnan lisäksi käytettävien fluorituotteiden käytöstä tulisi puhua hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa. Liiallinen fluori voi aiheuttaa hammasfluoroosin tai jopa fluorimyrkytyksen.
Hammasfluoroosi on liiasta fluorista johtuva hammaskiilteen kehityshäiriö. Fluoroosi heikentää kiillettä ja altistaa hampaat reikiintymiselle. Kriittinen ikä hammasfluoroosin kehittymiselle on yhdestä neljään vuotta.
Useimmiten fluoroosi on lievä ja näkyy valkoisina, läpinäkymättöminä raitoina tai pilkkuina hampaassa. Vakavassa fluoroosissa koko hammas on läpinäkymättömän valkoinen, hammaskiille on rikkinäinen ja hampaassa on ruskeita laikkuja.
Normaali annos fluoria on noin kaksi milligrammaa vuorokaudessa. 20–80 milligramman, tai lapsilla 5 milligramman per painokilo, päiväannos voi aiheuttaa fluorimyrkytyksen. Sen oireita ovat muun muassa oksentelu ja ripuli.
Liiallinen fluorin saanti vaikuttaa luustoon ja hidastaa murtumien paranemista. Se myös estää kollageenin muodostumista. Eläinkokeissa fluorin korkeilla annostuksilla on havaittu haittavaikutuksia sisäelimiin.
Fluorimyrkytystä epäillessä tulee ottaa yhteyttä myrkytystietokeskukseen p. 09 471 977.
Etsitkö suuhygienistiä?