Gynekologin vastaanotto

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus voi jännittää varsinkin ensimmäisellä kerralla. Onkin hyvä tietää etukäteen, mitä tutkimukseen kuuluu. Tavallisimmin tutkimuksessa selvitetään esitiedot, tunnustellaan vatsa ja tehdään gynekologinen sisätutkimus.

Etsitkö gynekologia?

Milloin mennä gynekologiseen tutkimukseen?

Tutkimus on paikallaan aina, kun on poikkeavia gynekologisia oireita tai alavatsakipuja. Oireita voivat olla esimerkiksi ylimääräiset vuodot tai haittaavat alavatsakivut. Vastaanotolle kannattaa hakeutua myös siinä tapauksessa, että kuukautiset eivät ole vielä 16 -vuotiaana alkaneet.  Hormonilääkitystä käyttävien tulee yleensä käydä vuosittain tarkastuskäynnillä gynekologin vastaanotolla.

Nuorten tyttöjen ei ole tarpeen käydä gynekologin tutkimuksessa rutiininomaisesti, jos gynekologisia oireita ei ole. Ehkäisypilleritkin voidaan määrätä ilman gynekologista tutkimusta. Jos oireita ei ole, sopiva ikä käydä ensimmäisen kerran gynekologisessa tutkimuksessa on noin 22 -vuotiaana.

Gynekologille on hyvä mainita, jos tulee tutkimukseen ensimmäisen kerran. Kannattaa aina kertoa myös, jos tutkimus jännittää.

Mitä gynekologisessa tutkimuksessa tapahtuu?

Ennen tutkimusta on hyvä käydä virtsaamassa, sillä täysi rakko haittaa gynekologin tunnustelua ja voi tehdä tutkittavan olon epämukavaksi. Häpykarvoitusta ei tarvitse ajella.

Tutkimus alkaa yleensä aina haastattelulla, jolla selvitetään taustatiedot. Tavallisesti kysytään muun muassa kuukautisten alkamisesta ja kuukautiskierrosta. Kysymyksillä selvitetään myös yleinen terveydentila, kuten pituus ja paino, käytössä olevat lääkitykset, tupakointi, mahdollinen migreeni ja suvussa esiintyvä taipumus veritulppiin. Gynekologilta voi ja kannattaa myös itse kysellä askarruttavista asioista.

Varsinaista tutkimusta varten nainen makaa selällään tutkimuspöydällä. Jalat ovat hiukan levällään ja tuettuina jalkatelineisiin. Tutkimus onnistuu sitä helpommin, mitä rennompana tutkittava pystyy olemaan. Tutkimuksen ei kuulu sattua, mutta mahdolliset näytteiden otot voivat tuntua nipistyksenä.

Ensimmäisenä gynekologi tutkii ihon, karvoituksen, ulkosynnyttimet ja emättimen suuaukon katselemalla. Seuraavaksi lääkäri vie emättimeen tähystimen, eli spekulan, jonka avulla voidaan tarkastella emättimen limakalvoja ja kohdunsuun aluetta. Spekula voi olla muovinen kertakäyttöinen tai metallinen ja sen sisään vientiä helpotetaan liukasteella. Tässä vaiheessa voidaan tarvittaessa ottaa emättimestä näytteitä, esimerkiksi papa-koe.

Seuraava vaihe on varsinainen sisätutkimus. Gynekologi laittaa sormensa emättimeen ja kohottaa kohtua. Toisella kädellä hän tunnustelee vatsan päältä. Tällä tavoin tutkitaan kohdun koko, asento sekä rakenne ja munasarjojen koko sekä mahdolliset aristukset.

Lisäksi gynekologisessa tutkimuksessa voidaan tarvittaessa tehdä ultraäänitutkimus. Tavallisimmin ultraäänitutkimus tehdään emättimen kautta, mutta se voidaan tehdä myös vatsan läpi tai peräaukon kautta. Joskus tutkitaan myös rinnat ja lääkäri voi opastaa, miten rinnat tutkitaan itse.

Tutkimuksen päätteeksi gynekologi vielä kertoo löydökset, ja sovitaan mahdollisesta jatkohoidosta.

Etsitkö gynekologia?

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00125 https://www.aava.fi/ensimmainen-kaynti-gynekologilla http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ehkaisy/laakarin-vastaanotolle-hakeutumi/gynekologinen-tutkimus/
OP Kevytyrittäjä