Afta, suun haavauma

Afta

Afta on suun limakalvon haavauma, joka oireilee kivulla tai kutinalla. Syitä aftojen syntyyn ei tunneta tarkasti. Aftat eivät ole tarttuvia, ja ne paranevat yleensä itsekseen.

Mitä aftat ovat ja miten ne oireilevat?

Aftat ovat haavaumia suun limakalvolla. Joskus aftoja syntyy myös muualle kehoon, kuten silmiin tai sukupuolielimiin. Aftat ovat tavallisempia lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla.

Aftat voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin. Yleisimpiä ovat pienet haavaumat (afta minor), joita esiintyy poskien limakalvoilla, kielessä, huulissa tai suun pohjassa. Pieniä aftoja voi olla yksi tai ne voivat esiintyä ryhmissä. Kooltaan pienet aftat ovat maksimissaan 6 millimetriä.

Suuria aftoja (afta major) esiintyy samoissa paikoissa kuin pieniäkin, tyypillisesti kuitenkin kielessä tai nielurisojen läheisyydessä. Suuria aftoja esiintyy yleensä vain muutama kerrallaan. Kooltaan suuret aftat voivat olla 1–2 senttimetriä.

Harvinaisin muoto aftoista ovat niin sanotut herpes-muotoiset aftat. Tällöin pieniä, 1–2 millimetrin, haavaumia on paljon ja ne voivat yhdistyessään muodostaa isompia haavaumia. Aftat voidaan sekoittaa herpekseen, mutta aftat eivät aiheuta rakkuloita tai kuumeilua eivätkä ole viruksen aiheuttamia. Herpesepäilyn kohdalla aftasta voidaan ottaa näyte viruksen toteamiseksi.

Aftat oireilevat kipuna ja kutinana. Kutinaa on usein ennen aftan ilmestymistä Varsinkin suuret aftat ja herpes-muotoiset aftat ovat usein kovin kivuliaita. Pienet aftat paranevat yleensä noin viikossa tai kahdessa. Suurten aftojen paraneminen voi kestää jopa kymmenen viikkoa. Haavaumat voivat reagoida kivulla kylmään ja kuumaan sekä happamaan tai mausteiseen ruokaan. Herpes-muotoiset aftat voivat toistua usein, pienet aftat yleensä 1–4 kuukauden välein.

Mistä aftat johtuvat?

Aftojen syntysyitä ei tunneta täysin. Epäillään, että kyse voi olla autoimmuunireaktiosta, jossa elimistön omat solut hyökkäävät suun limakalvon soluja vastaan.

Useilla tekijöillä on myös huomattu olevan yhteys aftoihin. Näitä ovat: raudan, vitamiinien tai foolihapon puute, keliakia, hormonaaliset syyt, stressi, jotkin ruoat, sekä natriumlauryylisulfaattia sisältävät hammastahnat (tavalliset, vaahtoavat hammastahnat). Toistuvat aftat voivat olla yhteydessä myös kroonisiin ruoansulatuselimistön sairauksiin, Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolentulehdukseen.

Aftojen hoito

Aftat ovat pääasiassa vaarattomia ja paranevat itsekseen. Haavaumia voi hoitaa ja ennaltaehkäistä käyttämällä vaahtoamatonta hammastahnaa, lopettamalla tupakoinnin, käyttämällä aftojen aikana klooriheksidiiniä sisältävää suuvettä ja käyttämällä aftojen pinnalle kiinnitettäviä kortisonia sisältäviä tabletteja. Kaikkia edellämainittuja saa apteekista ilman reseptiä. Suuveden käytöstä alle 12 -vuotiaille on keskusteltava hammaslääkärin kanssa, ja kortisonia sisältäviä tabletteja ei saa käyttää alle 6 -vuotiaille. Lisäksi kipuun voi ottaa särkylääkettä.

Lääkäriin on syytä mennä, jos aftat vaikeuttavat syömistä tai puhumista tai reseptivapaat kipulääkkeet eivät auta. Aftojen hoitoon voidaan käyttää kortisoni- tai takrolimuusivoidetta, ja syömistä helpottaa puuduttavalla geelillä. Lisäksi aftoja voidaan hoitaa nopeasti laserilla.

Mikäli aftoja ilmestyy suun lisäksi muualle kehoon, kannattaa asiasta mainita hammaslääkärille tai lääkärille, sillä kyseessä voi olla laajempi oireyhtymä.

http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/aftat#.Vr2oNPmLTRY http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00187 http://www.terve.fi/aftat/aftat-0
OP Kevytyrittäjä