• info@tohtorille.fi

Aivohalvaus, aivoinfarkti ja aivoverenvuoto | Tohtorille.fi

Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu nopeasti aivoverenkierron häiriön vuoksi. Syynä voi olla aivovaltimon tukkeutuminen tai vuotaminen. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 14 000 henkilöä vuodessa.

Mikä on aivohalvaus?

Aivohalvaus on tila, jossa aivoverenkierron häiriö aiheuttaa aivokudoksen äkillisen tuhoutumisen. Aivoverenkierron häiriö voi johtua aivovaltimon tukoksesta, jolloin seurauksena on hapenpuute ja kuolio aivokudoksessa eli aivoinfarkti. Toinen vaihtoehto on aivovaltimon vuotaminen, aivoverenvuoto, joka aiheuttaa painetta ympärillään ja häiritsee hermokudoksen toimintaa. Samalla verenkierto vuotavan suonen alueella vähenee.

Aivohalvaus on Suomessa yleinen sairaus. Vuodessa aivohalvaukseen sairastuu noin 14 000 henkilöä, joista noin neljännes on työikäisiä. Riski aivohalvaukseen kasvaa iän myötä.

Aivohalvauksen aiheuttajat

Tavallisimmin aivohalvauksen taustalla on veritulppa aivovaltimossa. Veritulpan taustalla puolestaa on ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti. Valtimoiden kovettumatauti aiheuttaa myös sepelvaltimotautia, joten sekä aivoinfarktin että sydäninfarktin taustalla on samoja riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa kohonnut kolesteroli, tupakointi ja korkea verenpaine. Aivohalvauksen riskitekijöitä ovat myös sydämen läppäviat, ehkäisypillerien käyttö (erityisesti yhdistettynä tupakointiin), diabetes ja liikalihavuus.

Yleinen syy aivoinfarktille on myös sydämestä lähtöisin oleva embolia eli verenhyytymä. Embolia syntyy yleensä sydämen eteisvärinän vuoksi. Hyytymä kulkeutuu verisuonia pitkin aivoihin, kunnes se kiilautuu johonkin aivovaltimon haaraan. Aivohalvauksen aiheuttaa noin 85 % tapauksista aivoinfarkti.

Aivoverenvuodon puolestaan aiheuttaa tavallisimmin kohonnut verenpaine, joka vuosien aikana saa aikaan muutoksia verisuonen seinämissä. Muita syitä aivoverenvuodolle on runsas alkoholin käyttö tai synnynnäinen muutos, joka lisää verenvuotoriskiä. Aivoverenvuodolle altistavat myös esimerkiksi veren hyytymistä estävien lääkkeiden käyttö, aivokasvaimet ja pään vammat. Noin 15 % aivohalvauksista johtuu aivoverenvuodosta.

Aivohalvauksen oireet

Aivohalvauksen oireet ilmaantuvat usein hyvin äkillisesti. Tavallisin oire on toispuoleinen toimintahäiriö joko toisessa tai molemmissa raajoissa. Muita oireita voivat olla puutumiset tai tuntohäiriöt iholla, puheentuoton vaikeudet ja puheen puuroutuminen, nielemisvaikeus, suupielen roikkuminen, näköhäiriöt, kaksoiskuvat, pahoinvointi, huimaus ja sekavuus sekä virtsan pidätysvaikeudet. Päänsärky ei yleensä liity aivoinfarktin aiheuttamaan aivohalvaukseen. Oireet vaihtelevat ja riippuvat siitä, missä kohdassa aivoinfarkti sijaitsee.

Aivoverenvuodon kohdalla oireet riippuvat myös vuodon kohdasta ja koosta. Oireet ovat vaihtelevia ja esiintyä voi esimerkiksi kovaa, äkillistä päänsärkyä tai laaja toispuoleinen halvaus ja tajunnan heikkeneminen. Aivoverenvuodon alkuvaiheessa päänsärky on tyypillinen oire, mutta aina sitä ei esiinny.

Aivohalvauksen toteaminen

Jos epäilee aivohalvausta itsellään tai läheisellään, tulee hoitoon hakeutua välittömästi, mieluiten päivystävään sairaalaan. Parasta on soittaa hätänumeroon 112.

Aivohalvaus todetaan yleensä tietokonekerroskuvauksella. Joskus tarvitaan myös näyte selkäydinnesteestä, joka otetaan lannepistolla.

Aivohalvauksen hoito

Mikäli hoitoon hakeudutaan tarpeeksi nopeasti, voidaan osalle aivoinfarktipotilaista tehdä liuotushoito. Liuotushoito tulee kuitenkin aloittaa alle 3–5 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta. Sydänperäiseen aivoinfarktiin käytetään välittömänä hoitona myös verenohennuslääkkeitä. Valtimonkovettumataudin aiheuttamaan aivoinfarktiin puolestaan käytetään verihiutaleisiin vaikuttavia lääkkeitä.

Aivoverenvuodon kohdalla pyritään turvaamaan elintoiminnot, madaltamaan korkeaa verensokeria ja madaltamaan ruumiinlämpöä. Muita hoitoja ovat korkean verenpaineen ja kolesteroliarvojen laskeminen.

Välittömien hoitotoimenpiteiden jälkeen potilaalle aloitetaan kuntoutus. Aivohalvaukseen voi liittyä monenlaisia häiriöitä, joten kuntoutus toteutetaan useiden erikoisalojen ammattilaisten kanssa. Mukana kuntoutuksessa on lääkärin, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti sekä tarvittaessa neuropsykologi.     

Kuntoutus aloitetaan jo sairaalahoidon aikana ja siinä ratkaisevassa osassa on myös aivohalvauksen saaneen oma aktiivisuus. Kotiuduttua kuntoutusta on tavallisesti aluksi kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Myöhemmin siirrytään ylläpitävään kuntoutukseen harvemmalla välillä. Ylläpitävä kuntoutus jatkuu usein 6–12 kuukautta, joskus pidempäänkin.

Aivohalvauksen ehkäisy

Aivohalvausta voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Painonhallinta, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeässä osassa. Tupakoinnin välttäminen ja kohtuullinen alkoholin käyttö ehkäisevät myös aivohalvausta.

Korkea kolesteroli tai verenpaine tulee hoitaa aivoverenkierron häiriöiden ehkäisemiseksi. Mikäli sydämessä on rytmihäiriö, eteisvärinä, tärkeä ehkäisykeino on verenohennuslääkkeet.