Aivotärähdys

Aivotärähdys

Aivotärähdys on lievä aivovamma, josta ei yleensä jää pysyviä vaurioita. Aivotärähdys syntyy nimensä mukaisesti aivojen tärähtäessä päähän kohdistuneen iskun seurauksena.

Aivotärähdyksen oireet

Aivotärähdys on seurausta päähän kohdistuneesta iskusta. Aivotärähdys on lievä aivojen vamma, joka johtuu iskun aiheuttamasta venytyksestä ja puristuksesta aivoihin. Suomessa eniten päävammoja syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena ja seuraavaksi eniten liikenneonnettomuuksissa. Noin puolet pään vammoista liittyvät alkoholin käyttöön.

Lievän aivotärähdyksen oireita voivat olla lyhytkestoinen (alle 10 minuuttia) muistinmenetys, muistin epävarmuus, huimaus, väsymys, lievä päänsärky, pahoinvointi ja satunnainen oksentelu. Astetta vakavammassa aivotärähdyksessä potilas voi olla lyhyen hetken tajuton, muistikatko voi olla pidempi, mutta kuitenkin alle vuorokauden, päänsärky, pahoinvointi ja huimaus voivat jatkua muutaman päivän. Vakavaan aivotärähdykseen voi liittyä kouristukset ja merkit kallonmurtumasta. Tajuttomuutta ja muistinmenetys voi esiintyä, mutta vakavia oireita voi olla ilmankin niitä.

Milloin on hakeuduttava hoitoon?

Yli 10 minuutin tajuttomuus, tajunnan tason heikkeneminen, puheen tuottamisen vaikeus ja muut hermosto-oireet ovat merkki laajemmasta aivovammasta ja tällöin tulee välittömästi hakeutua hoitoon. Voimakas päänsärky, tasapainohäiriöt ja heikotus muutama tunti päähän kohdistuneen iskun jälkeen voivat olla merkki kallonsisäisestä verihyytymästä ja tällöin on niin ikään hakeuduttava välittömästi hoitoon.

Uneliaisuus, sekavuus sekä halvausoireet ovat myös oireita, joiden kohdalla on hakeuduttava hoitoon heti. Samoin, jos pahoinvointi, huimaus tai oksentelu on voimakasta, potilaalla on näön tai kuulon häiriöitä, verenvuotoa korvasta tai musta silmä ilman silmään kohdistunutta vammaa. Voimakkaasti humalaiset potilaat tulee myös aina toimittaa välittömästi hoitoon, samoin yli 65 -vuotiaat ja monivammaiset tai, jos iskun aiheuttanut tapaturma on aiheuttanut muitakin vammoja.

Aivotärähdyksen hoito

Aivotärähdystä voi hoitaa kotona, mikäli siihen ei liity tajunnanhäiriöitä tai tajuttomuutta. Potilaalla tulee kuitenkin ehdottomasti olla seurassaan henkilö, joka voi tarkkailla potilaan tilaa ja tajunnan muutoksia.

Päänsärkyyn voi tarvittaessa käyttää reseptivapaita särkylääkkeitä, mieluiten parasetamolia. Potilaan kanssa on keskusteltava ja tajunnan tila tarkistettava muutaman tunnin välein. Myös yöllä potilas herätetään muutaman tunnin välein ja vointi tarkistetaan. Tärähdystä seuraavina päivinä tulee välttää fyysistä rasitusta ja alkoholia.

Erittäin lievän aivotärähdyksen saanut on tavallisesti työkykyinen yhdestä kolmeen päivän jälkeen. Lievästä aivovammasta toipuminen voi kestää yli viikonkin.

Aivotärähdys lapsella

Lapsen päähän kohdistuneisiin iskuihin tulee aina suhtautua vakavasti. Tavallisia syitä pienten lasten päävammoihin ovat putoamiset sängystä, tuolilta tai lastenvaunuista. Hieman isommat lapset satuttavat päänsä esimerkiksi pyöräillessä tai rajujen leikkien seurauksena. Lapsen pään vammojen kohdalla tärkeää on pyrkiä selvittämään, onko lapsi saanut aivotärähdyksen tai jopa kallonsisäisen verenvuodon. Epäiltäessä aivotärähdystä tai verenvuotoa lapsi toimitetaan aina hoitoon välittömästi.

Merkkejä lapsen aivotärähdyksestä ovat lyhyt tajunnan menetys, itkeminen pitkään, levottomuus ja näitä seuraava hiljaisuus, kalpeus, voimattomuus ja unisuus. Lapsella voi myös olla pahoinvointia ja oksentelua. Merkki vakavasta aivotärähdyksestä on pitkä tajuttomuus, jolloin lapsi ei ala itkeä iskun seurauksena. Lapsi on veltto, hiljainen ja oksentaa.

Isompi lapsi osaa myös itse kuvailla oireitaan. Lievä päänsärky, muistikatkokset ja sekavuus ovat pahoinvoinnin ohella merkkejä lievästä aivotärähdyksestä. Isommallakin lapsella pitkä tajuttomuus ja pitempi muistinmenetys ovat merkkejä vakavasta aivotärähdyksestä.

Kallonsisäinen verenvuoto aiheuttaa aivoihin hengenvaarallisen verihyytymän, joka vaatii välitöntä hoitoa. Merkkejä kallonsisäisestä verenvuodosta ovat voimakas päänsärky, heikotus, tasapainohäiriöt ja oksentelu muutama tunti tapaturman jälkeen. Verihyytymä voi muodostua milloin vain noin vuorokauden ajan iskun jälkeen, joten lasta on seurattava huolellisesti.

Lasta hoidetaan kotona päähän kohdistuneen iskun jälkeen vain, jos lapsella ei ole aivotärähdyksen oireita. Oireileva lapsi viedään aina hoitoon välittömästi. Oireetonta lasta tarkkaillaan kotona seuraavan vuorokauden ajan. Lapsi herätetään myös yöllä parin tunnin välein ja tarkastetaan tajunnan tila sekä vointi. Pienellä lapsella tarkkaillaan esimerkiksi katsooko lapsi suoraan vanhempiin, hymyileekö lapsi ja onko lapsi nälkäinen. Isommalla lapsella on hyvä tarkkailla totteleeko hän käskyjä, liikkuuko lapsi normaalisti ja onko hän kiinnostunut ympäristön tapahtumista.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00641 http://www.terve.fi/aivohalvaus/aivotarahdys-potilasohje http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/aivotarahdys
OP Kevytyrittäjä