Colitis ulcerosa, haavainen paksusuolentulehdus

Colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus

Haavainen paksusuolentulehdus on tulehduksellinen suolistosairaus. Colitis ulcerosa on krooninen sairaus, joka esiintyy paksusuolen ja peräsuolen alueella. Sairaus on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

Mikä on colitis ulcerosa?

Colitis ulcerosa on paksusuolen krooninen, eli pitkäikäinen sairaus. Sairaus tunnetaan myös nimillä krooninen koliitti tai haavainen koliitti. Haavainen koliitti on toinen tulehduksellisista suolistosairauksista (IBD, Inflammatory Bowel Disease), toinen on Crohnin tauti. Syy haavaiseen paksusuolentulehdukseen on toistaiseksi osittain tuntematon.

Haavaisen paksusuolentulehduksen taustalla uskotaan olevan perinnöllisiä poikkeavuuksia suolen limakalvolla. Nämä aiheuttavat poikkeuksellisen voimakkaan torjuntareaktion suolen bakteeristoa vastaan. On havaittu, että koliittiin sairastuneilla on muutoksia suoliston bakteerikannassa.

On esitetty, että bakteerit tai virukset voisivat olla taudin laukaiseva tekijä. Ilmeisesti taudin puhkeamisen aiheuttaa joka tapauksessa perinnöllinen alttius yhdistettynä yhteen tai useampaan ympäristötekijään.

Tavallisimmin haavainen paksusuolentulehdus puhkeaa noin 20–35 -vuotiaana tai 50–60 -vuotiaana. Suomessa tautia sairastaa noin 4–5 henkilöä tuhannesta.

Colitis ulcerosan oireet

Haavaisen koliitin merkittävin oire on pitkäkestoinen, viikkokausia jatkuva, ripuli. Ulostamiskertoja voi olla pahimmillaan enemmän kuin kuusi päivässä, ja useimmiten ulosteen mukana on verta ja limaa. Ripulin lisäksi oireena voi olla kramppimaiset vatsakivut.

Kun sairaus jatkuu pitkään, potilaan yleiskunto heikkenee. Paino putoaa ja voi esiintyä kuumetta. Oireet ovat tyypillisesti aaltoilevia. Ne voivat pysyä poissa pitkiäkin aikoja, välillä palaten. Joskus oireet ovat kuitenkin jatkuvia.

Haavaisesta paksusuolentulehduksesta kärsivillä esiintyy myös tavallista enemmän niveloireita, selkärankareumaa sekä iho- ja silmätulehduksia.

Haavaisen paksusuolentulehduksen hoito

Haavainen koliitti voidaan todeta paksusuolen tähyksellä. Suolesta otetaan myös näyte, jonka mikroskooppitutkimuksella diagnoosi varmistuu. Lisäksi verikokeilla saadaan lisätietoa tulehduksen voimakkuudesta ja muista yleisoireista.

Sairautta hoidetaan pääasiassa erilaisin lääkehoidoin, jotka suunnitellaan taudin vakavuuden mukaan. Haavaista koliittia ei voida parantaa, joten hoito keskittyy oireiden lievitykseen. Lievässä ja paksusuolen loppuosiin rajoittuneessa taudissa hoitona on suun kautta otettavat sulfasalatsiini, mesalatsiini ja olsalatsiini tai peräruiskeina tai -puikkoina annosteltava kortisoni ja muut lääkeaineet.

Kortisonia voidaan käyttää myös suun kautta nautittavana, jos tauti on vaikea. Suolen tulehdusta voidaan rauhoittaa myös antibiooteilla (metronidatsoli, siprofloksasiini) ja immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä, kuten atsatiopriinilla tai siklosporiinilla.

Mikäli sairautta ei saada rauhoittumaan lääkehoidoilla, joudutaan tekemään leikkaus. Leikkauksessa poistetaan tulehtunutta paksusuolta. Joskus joudutaan suorittamaan hätäleikkaus, jossa paksusuoli poistetaan ja tehdään avanne ohutsuolesta vatsan iholle.

Colitis ulcerosa lisää riskiä sairastua paksusuolensyöpään. Tämän vuoksi taudin hoitoon kuuluvat myös säännölliset paksusuolentähystykset.  Koko suolen alueella tautia sairastavilla säännölliset tähystykset aloitetaan yleensä 8 vuoden päästä taudin diagnoosista, ja tähystyksiä tehdään 1–3 vuoden välein.

Nykytiedon mukaan ruokavaliolla ei ole vaikutusta taudin hoidossa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00088 https://crohnjacolitis.fi/tietoa-sairauksista/colitis-ulcerosa/ https://crohnjacolitis.fi/tietoa-sairauksista/colitis-ulcerosa/oireet/ http://www.terve.fi/haavainen-paksusuolentulehdus/75757-haavainen-paksusuolentulehdus
OP Kevytyrittäjä