Herpes, huuliherpes

Herpes

Herpes viruksia on useita eri tyyppejä. Huuliherpeksen (yskänrokko) tai sukuelinten herpeksen aiheuttaa Herpes simplex -virus, jota on kahta eri tyyppiä. Herpes jää elimistöön loppuiäksi. Toisilla herpes on tietämättä ja oireettomana, toisilla se aiheuttaa toistuva oireita.

Herpesvirukset

Herpesviruksia on monia ja niille tyypillistä on, että ne jäävät asustamaan elimistöön pysyvästi. Virus pesiytyy hermosolmukkeisiin. Esimerkiksi tavallisesti lapsena sairastettava vesirokko on erään herpesviruksen aiheuttama ja jää elimistöön joskus aiheuttaen myöhemmin vyöruusun.

Huuliherpeksen ja genitaaliherpeksen (sukuelinten herpes) aiheuttaa Herpes simplex -virus (HSV). HSV-1 tyyppi aiheuttaa tavallisesti infektion kasvojen alueella, usein huulessa, kun taas HSV-2 tyyppi tavallisesti sukuelimissä ja pakaroissa. Joskus asia on päinvastoin. Huuliherpestä kutsutaan joskus myös yskänrokoksi.

HSV-1-viruksen esiintyvyys on viime vuosina laskenut jonkin verran. Keski-ikäisillä HSV-1 tartunta on noin 60 %:lla. HSV-2 tyyppiä arvellaan olevan ainakin 20 % aikuisista.

Herpeksen tartunta

Herpes tarttuu lähikosketuksessa ja tarttuvuus on suurimmillaan, kun iholla on näkyvä herpesrakkula tai rupi. Tyypillistä tarttuminen on suudellessa tai yhdynnän aikana.

Genitaaliherpeksen kohdalla on paras pidättäytyä yhdynnästä rakkulavaiheen aikana. Kondomin läpi virus ei tartu, mutta suoja ei ole täydellinen, sillä virus voi tarttua kondomin ulkopuolisilta alueilta. Huuliherpes voi tarttua suuseksin aikana myös sukupuolielimiin.

Herpeksen oireet

Herpeksen ensitartunta on usein oireeton tai oireet ovat lieviä. Osalla tartunnan saaneista näkyviä oireita ei tule koskaan ja toisilla niitä on jopa kuukausittain. Syytä, miksi toisilla herpes uusii jatkuvasti ja toisilla ei, ei tiedetä.

Herpes ilmenee tyypillisesti kirkkaina, kutiavina ja kirvelevinä rakkuloina. Oireita ilmenee huulessa, sieraimessa tai muualla kasvoissa, joskus sormessa, sukuelimissä, pakaroissa, ristiselässä tai reisissä.

Joskus ensitartunta voi aiheuttaa rajujakin oireita. Kasvojen alueen herpekseen voi liittyä suun tulehdus, jossa suuhun ilmestyy paljon pieniä, kivuliaita rakkuloita. Tulehdukseen liittyy kuumetta ja kaulan imusolmukkeet voivat turvota. Genitaaliherpeksen ensitartuntaan voi liittyä joskus kuume, päänsärky, lihassäryt, suurentuneet nivusrauhaset tai virtsaputken tulehdus.

Herpes todetaan yleensä helposti oireiden perusteella. Käsissä tai jaloissa herpes muistuttaa bakteeri-infektiota. Tarvittaessa rakkulasta otetaan näyte, josta virus voidaan todeta viljelyllä tai antigeenin osoittamisella.

Herpeksen hoito

Lieväoireista uusiutuvaa herpestä ei välttämättä tarvitse hoitaa, ja se menee itsestään ohi. Apteekista saa asikloviiria tai pensikloviiria sisältäviä paikallishoitovoiteita, mutta niiden tehosta ei ole vahvaa näyttöä herpeksen hoidossa. Ne voivat kuitenkin lyhentää oireiden kestoa.

Toistuvasta herpeksestä kärsivän kannattaa suojautua hyvin auringolta, sillä UVB-säteet heikentävät vastustuskykyä ja voivat saada oireet puhkeamaan. Huuliherpeksen voi aktivoida myös esimerkiksi suun alueen toimenpiteet. Myös vilustuminen, stressi ja naisilla kuukautiset voivat saada oireet puhkeamaan.

Jos herpes uusii tiheään, vähintään kuusi kertaa vuodessa, tai siihen liittyy voimakkaita oireita, kuten laaja-alaiset rakkulat, kuume tai sukuelinherpeksen kohdalla virtsaamisvaikeudet, tulee hakeutua lääkäriin. Pitkään jatkuvat, kipeät oireet ovat myös syy lääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.

Tiheään uusivaa herpestä voidaan ehkäistä estolääkityksellä (asikloviiri, valasikloviiri, famsikloviiri). Suun kautta nautittava estolääkitys pitää useimmilla oireet kokonaan poissa ja lopuillakin oireita tulee harvoin ja lievinä. Estolääkitystä voidaan tarvittaessa käyttää kuukausista jopa vuosiin. Asikloviiria ja famsikloviiria voidaan käyttää myös raskauden ja imetyksen aikana.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00217 http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/tarttuuko_huuliherpes_seksissa http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00214
OP Kevytyrittäjä