Kilpirauhasen tulehdus, kilpirauhastulehdus

Kilpirauhasen tulehdus

Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit) voidaan jakaa kahteen tyyppiin: autoimmuunityreoidiittiin ja subakuuttiin tyreoidiittiin. Tulehdukset ovat hyvin erilaisia oireiltaan ja niiden hoito poikkeaa toisistaan.

Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus

On yleistä, että ihmisen verestä löytyy kilpirauhasen vasta-aineita. Suuri määrä vasta-aineita voi kuitenkin johtaa kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen eli autoimmuunityreoidiittiin. Autoimmuunitulehdus itsessään ei aiheuta yleensä oireita, mutta vuosien saatossa se saattaa aiheuttaa häiriöitä kilpirauhasen toiminnassa.

Kun kilpirauhastulehdus johtuu vasta-aineista, tavallisin seuraus on kilpirauhasen surkastuminen vähitellen ja sen myötä kilpirauhasen vajaatoiminta. Toisinaan vasta-aineet kuitenkin kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa ja kehittyy puolestaan kilpirauhasen liikatoiminta. Vasta-aineiden aiheuttamaa liikatoimintaa kutsutaan Basedowin taudiksi.

Vasta-aineista syntyvän kilpirauhastulehduksen oireet ovat siis yksilöllisiä ja liittyvät joko kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaan. Harvinaisissa tapauksissa autoimmuunityreoidiitti on niin voimakas, että kilpirauhanen suurenee nopeasti ja voi olla kipeä.

Autoimmuunityreoidiitin hoito riippuu myös siitä syntyykö kilpirauhasen vajaa- vai liikatoiminta. Hoitona voi olla esimerkiksi kilpirauhashormoni, tyroksiini, tabletteina. Joskus tarvitaan leikkaus oireilevan struuman hoitoon. Toisinan käytetään myös beetasalpaajia ohimenevän hypertyreoosivaiheen aikana. Jos kilpirauhasen vasta-aineita todetaan verestä, mutta ne eivät aiheuta mitään oireita, ei hoitoa tarvita.

Lue lisää kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja liikatoiminnasta.

Subakuutti kilpirauhastulehdus

Subakuutti kilpirauhastulehdus, subakuutti tyreoidiitti, tarkoittaa “puoliäkillistä” tulehdusta. Kilpirauhasen tulehdus kehittyy tällöin nopeammin kuin autoimmuunitulehdus, mutta ei kuitenkaan hetkessä. Tulehduksen aiheuttaa ilmeisesti virus, mutta syytä ei tiedetä varmasti.

Subakuutin kilpirauhastulehduksen oireet ovat tyypillisesti kilpirauhasen seudun kipu ja arkuus. Kipu säteilee monesti leukaperiin ja korvan seudulle tai voi tuntua hammassärkynä. Kilpirauhanen myös suurenee ja sen alue kaulalla voi punoittaa. Potilaalla on usein pitkään jatkuva kuume. Koska kilpirauhasen tulehdus vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormonia, on sairastuneella monesti aluksi myös kilpirauhasen liikatoiminnan oireita.

Kilpirauhasen tulehdus voidaan todeta tyypillisten oireiden ja verikokeen tulehdusarvojen perusteella. Subakuutin kilpirauhastulehduksen hoito on suun kautta nautittava kortisoni. Kortisoni hoitaa tehokkaasti kilpirauhastulehduksen oireita, mutta ei vaikuta itse tulehduksen paranemiseen. Kortisonikuuri kestää tavallisesti pari, kolme kuukautta. Mikäli oireet palaavat hoidon jälkeen uusitaan kuuri ja sitä voidaan jatkaa jopa vuoden ajan.

Hypertyreoosivaiheessa, eli liikatoiminnan aikana, voidaan kilpirauhastulehduksen hoitoon käyttää myös beetasalpaajia. Mikäli kilpirauhastulehdus ei parane vuoden kuluessa harkitaan hoidoksi leikkausta.

Kilpirauhasen tulehduksia ei voi omilla toimillaan ehkäistä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00666 http://kilpirauhaspotilaat.fi/artikkeli/autoimmuuni-kilpirauhastulehdus http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/arkisto/endopaivat-2006/tyreoidiitit-diagnostiikka-ja-ho/
OP Kevytyrittäjä