Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva rauhanen, joka tuottaa kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun rauhanen ei jostain syystä pysty tuottamaan normaalia määrää tyroksiinia. Vajaatoiminta on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Kilpirauhanen ja vajaatoiminnan syyt

Kilpirauhanen tuottaa hormonia, tyroksiinia, joka kiihdyttää elimistön aineenvaihduntaa ja toimintaa. Kilpirauhashormoni vaikuttaa siis koko elimistön toimintaan.

Tavallisin syy kilpirauhasen vajaatoiminnalle on elimistön autoimmuunitulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasta kohtaan. Vajaatoiminta kehittyy tällöin hitaasti, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi kehittyä nopeasti, kun hoidetaan kilpirauhasen liikatoimintaa (hypertyreoosi, myrkkustruuma) radiojodihoidolla, tai jos kilpirauhanen joudutaan poistamaan kasvaimen vuoksi. Vajaatoiminta kehittyy tällöin muutamassa viikossa.  

Vajaatoiminta voi johtua myös synnynnäisestä kilpirauhasen puuttumisesta tai riittämättömästä tyroksiinin tuotannosta, aivolisäkkeen kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävän hormonin riittämättömyydestä, jodin puutteesta tai jodin liiallisesta saannista. Myös jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee monin eri tavoin, koska kilpirauhashormoni vaikuttaa koko elimistöön. Oireet kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa, ja vajaatoiminnasta kärsivä henkilö saattaa sopeutua oireisiin, jolloin vajaatoiminnan diagnosointi lykkääntyy.

Tavallisia oireita ovat väsymys, painonnousu, palelu, ummetus, sydämen sykkeen hidastuminen, ihon kuivuminen ja turvotus silmissä, kasvoissa ja säärissä. Hiusten kuivuminen ja hiustenlähtö, kuukautishäiriöt, nivel- ja lihassäryt, kuulon aleneminen, äänen käheys, ja naisilla madaltuminen, voivat niin ikään olla merkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä myös alhainen verenpaine. Joskus kuitenkin diastolinen (alempi) verenpaine voi myös olla korkea.

Oireisiin voi kuulua myös mielialaoireita, kuten masennusta ja ärtymystä. Lisäksi voi olla aloitekyvyn puutetta ja muistihäiriöitä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen

Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan varmistaa verikokein. Herkin mittari on TSH-arvo. TSH on aivolisäkkeen kilpirauhasta säätelevä hormoni (thyroid stimulating hormone). Kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo kohoaa. Veren tyroksiinin (T 4V) määrä puolestaan vähenee, ja voidaan tutkia vapaan tyroksiinin arvo.

Lisäksi voidaan tutkia kilpirauhasen vasta-aineet (TPOAb ja TyglAb). Näin voidaan selvittää, onko vajaatoiminnan aiheuttaja krooninen autoimmuunitulehdus.

Joskus tutkitaan ultraäänellä myös itse kilpirauhanen.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito  

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla. Hoidossa siis korvataan elimistöstä puuttuva hormoni. Tyroksiinihoito on tavallisesti elinikäinen, ja jos se lopetetaan, oireet palaavat. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tulee hoitaa vain, kun se on todettu varmasti. Tarpeeton hoito voi olla vaarallista ja johtaa kilpirauhasen liikatoiminnan oireisiin.

Hoito aloitetaan yleensä pienellä annostuksella, jota kasvatetaan pikkuhiljaa sopivaksi. Annostuksen sopivuutta seurataan veren TSH-arvon mittauksilla. Lääke otetaan tavallisesti kerran päivässä, useimmiten aamuisin. Elimistöllä voi kestää muutaman kuukauden toipua hormonin vajaudesta.  

Raskauden aikana tyroksiinin tarve yleensä hieman kohoaa ja annostusta joudutaan nostamaan. Myös estrogeenivalmisteet (ehkäisypillerit, vaihdevuosien hoito) ja epilepsialääkkeet voivat lisätä tyroksiinin tarvetta.

Kilpirauhassyövän jälkeen tyroksiiniannostus on isompi, sillä vajaatoiminnan lisäksi ehkäistään syövän uusiutumista.

Rauta, kalsium ja jotkin kolesteroliin ja vatsavaivoihin käytetyt lääkkeet haittaavat tyroksiinin imeytymistä. Näiden lääkevalmisteiden kohdalla pitäisi pitää kuuden tunnin väli lääkkeen ja tyroksiinin oton välillä.

Tyroksiini ei yleensä aiheuta sivuoireita. Liika-annostus voi kuitenkin aiheuttaa hikoilua, vapinaa, sydämen tykytystä ja rytmihäiriöitä, ripulia, laihtumista sekä nopeaa sykettä. Pitkään jatkuva liikahoito voi myös haurastuttaa luustoa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi ennaltaehkäistä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667 http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/asiantuntijoiden-kirjoituksia/132-kilpirauhasen-vajaatoiminnan-oireet-ja-toteaminen-ulla-slama-kilpi-42011.html http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta.html
OP Kevytyrittäjä