Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä syntyy kilpirauhasen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi. Kilpirauhasen syöpiä tunnetaan eri tyyppejä, yleisin on papillaarinen kilpirauhassyöpä. Yleensä kilpirauhassyövän ennuste on hyvä.

Kilpirauhassyövän tyypit

Tavallisin kilpirauhassyöpä on papillaarinen syöpä. Papillaarisia kasvaimia on noin 80 % kaikista kilpirauhasen syövistä. Papillaarinen syöpä on myös vaarattomin muoto. Se todetaan tyypillisesti noin 50 -vuotiaana, mutta syöpää esiintyy myös nuoremmilla. Syöpä voi levitä imusuonia pitkin läheisiin imusolmukkeisiin.

Toiseksi yleisin muoto on follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Follikulaarisia on noin 10 % kaikista kilpirauhasen kasvaimista. Follikulaarinen syöpä todetaan keskimäärin 60 -vuotiaana, ja se saattaa levitä verenkierron mukana muun muassa keuhkoihin ja luustoon.

Harvinaisin muoto on medullaarinen kilpirauhassyöpä. Medullaarinen kasvain syntyy soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-hormonia. Useimmiten medullaarinen kasvain todetaan noin 50 -vuotiaana. Syöpä leviää herkästi läheisiin imusolmukkeisiin ja voi lähettää etäpesäkkeitä muuallekin elimistöön, esimerkiksi maksaan ja keuhkoihin.

Useimmat kilpirauhassyövät ovat hyvin erilaistuneita ja niiden ennuste on hyvä. Harvinaisissa tapauksissa syöpä on huonosti erilaistunut tai erilaistumaton, se kasvaa nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä varhain. Nopeasti kasvavaa, erilaistumatonta tai huonosti erilaistunutta kasvainta kutsutaan anaplastiseksi syöväksi ja ne muuntuvat joko papillaarisesta tai follikulaarisesta syövästä.

Kilpirauhassyöpiä todetaan Suomessa vuosittain noin 350–450. Naisilla kasvaimet ovat jopa neljä kertaa yleisempiä kuin miehillä.

Kilpirauhassyövän aiheuttajat

Useimmissa tapauksissa kilpirauhasen syövän syytä ei tiedetä. Kaulan alueelle annettu sädehoito kasvattaa syövän riskiä, mutta se on kuitenkin harvoin syövän taustalla.

Tiettyihin medullaarisiin kilpirauhassyöpiin saattaa liittyä perinnöllinen alttius sairastua. Nämä syövät ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Kilpirauhassyövän oireet

Kilpirauhassyövän tavallisin oire on kyhmy kilpirauhasen seudulla. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, heti ihon alla, joten usein kyhmy huomataan varhaisessa vaiheessa ja syöpä todetaan ennen kuin se ehtii levitä. Yleensä kyhmy on oireeton eikä arista ja kasvaa hitaasti. Kilpirauhasessa todetaan kyhmyjä usein, mutta suurin osa kyhmyistä on hyvänlaatuisia.

Joskus kyhmy voi aristaa tai aiheuttaa painon tunnetta kaulalle. Harvinaisia oireita ovat kaulan suurentuneet imusolmukkeet, äänen käheys sekä nielemisvaikeudet.

Nopeasti kasvava syöpä voi toisinaan aiheuttaa myös kipuja. Esimerkiksi luustoon levinnyt follikulaarinen syöpä voi aiheuttaa luustokipuja ja löytyä vasta niiden perusteella.

Kilpirauhassyövän hoito

Kilpirauhasen seudun kyhmy tutkitaan tavallisesti ultraäänellä ja samalla kyhmystä otetaan neulalla solunäyte. Solunäytteestä syöpä voidaan useimmissa tapauksissa todeta. Follikulaarinen syöpä tosin vaatii suuremman kudosnäytteen, koska sen solurakenne muistuttaa tavallista kilpirauhaskudosta. Epäselvissä tapauksissa kyhmy poistetaan leikkauksessa kokonaan ja diagnoosi varmistuu tutkimalla kudos.

Kilpirauhasen syövän tavallisin hoito on leikkaus, jossa poistetaan koko kilpirauhanen mahdollisimman tarkasti. Lisäksi saatetaan poistaa läheisiä imusolmukkeita. Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän kohdalla leikkauksen jälkeen, noin kuukauden kuluttua, aloitetaan lisäksi radiojodihoito, joka tuhoaa jäljelle jääneen kilpirauhaskudoksen ja kasvaimen. Leikkauksen ja radiojodihoidon jälkeen potilas tarvitsee tyroksiinilääkityksen, eli kilpirauhashormonia, koko loppuelämän.

Nopeasti etenevää, anaplastista kasvainta ei yleensä voida leikata kokonaan. Leikkauksella voidaan kuitenkin pienentää kasvainta ja varmistaa, että se ei paina tärkeitä elimiä. Uusituneen syövän hoito on ensisijaisesti imusolmukkeisiin levinneiden etäpesäkkeiden poisto.

Paikallisesti levinneeseen kilpirauhassyöpään käytetään toisinaan sädehoitoa, jos sitä ei voida kokonaan poistaa ja jodi ei tehoa. Solunsalpaajia käytetään laajalle levinneeseen syöpään harkinnanvaraisesti, sillä hoito ei ole parantavaa ja sillä on haittavaikutuksia. Solunsalpaajat voivat kuitenkin hidastaa taudin etenemistä ja lievittää oireita.   

Levinneen ja etenevän syövän hoitoon on tulossa käyttöön myös niin sanottuja täsmälääkkeitä, tyrosiinikinaaseja. Myös muita lääkkeitä kilpirauhassyövän hoitoon tutkitaan.

Kilpirauhassyövän ennuste

Kilpirauhassyövän ennuste riippuu syövän tyypistä, levinneisyydestä sekä potilaan iästä ja kunnosta. Yleensä ennuste on kuitenkin hyvä.

Papillaarisen syövän kohdalla vain noin 5 % kuolee syöpään 20 vuoden sisällä. Follikulaarisen syövän ennuste on lähes yhtä hyvä kuin papillaasisen kilpirauhassyövän. Harvinaisissa ja anaplastisissa kilpirauhassyövissä ennuste on vahvasti yksilöllinen, mutta huonompi kuin hyvin erilaistuneissa syövissä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01002 https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kilpirauhassyopa/
OP Kevytyrittäjä