• info@tohtorille.fi

Kuppa, eli syfilis, on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti | Tohtorille.fi

Kuppa, eli syfilis, on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti, joka on ollut jälleen yleistymässä Suomessakin. Kuppa tarttuu tavallisimmin suojaamattomassa seksissä.

Kupan aiheuttaja

Kupan aiheuttava bakteeri on nimeltään Treponema pallidum. Bakteeri tarttuu pääasiassa seksin aikana limakalvojen tai haavauman kautta. Terveen ihon lävitse bakteeri ei pysty tunkeutumaan. Seksin lisäksi kuppa voi tarttua äidistä sikiöön.

Kuppa on tarttuvimmillaan taudin primaari- ja sekundaarivaiheen aikana. Noin kahden vuoden jälkeen kuppa ei enää tartu.

Suomessa todetaan noin 200 tartuntaa vuodessa. Tartunnoista noin puolet saadaan ulkomailta. Kuppatartuntojen määrä on ollut kasvussa erityisesti miesten välisessä seksissä.

Kupan oireet

Syfiliksen ensioireet ilmenevät noin 3–4 viikon kuluttua tartunnasta. Sukupuolielimiin ilmestyy kovareunainen, usein pyöreä haavauma, jossa ei ole juurikaan aristusta. Haavaumia voi olla useita ja sukupuolielimien lisäksi ne voivat joskus ilmestyä suuhun tai peräsuoleen. Jos haavauma on emättimessä, kohdunkaulassa tai peräsuolessa, se voi jäädä huomaamatta. Haavauma paranee muutamassa viikossa. Haavaumavaihetta kutsutaan primaarikupaksi. Noin kolmannekselle tartunnan saaneista haavaumaa ei tule lainkaan.

Noin 6–8 viikon jälkeen tartunnasta alkaa niin sanottu sekundaarikuppa. Oireita tässä vaiheessa voivat olla pieni lämpöily, pahoinvointi, suurentuneet imurauhaset, kurkkukipu, päänsärky, niskajäykkyys, yleinen sairauden tunne ja pienitäpläinen ihottuma keholla, kämmenissä ja jalkapohjissa. Lisäksi kämmeniin ja jalkapohjiin voi ilmestyä syfilidejä. Syfilidit ovat kovahkoja papuloita, joiden halkaisija on muutaman millimetrin. Limakalvoilla syfilidit voivat muistuttaa suurta kondyloomaa. Osalla tartunnan saaneista sekundaarikuppa aiheuttaa myös hiustenlähtöä.

Hoitamattomana kuppa voi muuttua latentiksi eli piileväksi. Latenttivaihe alkaa noin vuosi tartunnan jälkeen ja sen aikana voi vielä olla ihottumaa ja syfilidejä. Noin kahdessa vuodessa oireet kuitenkin häviävät.

Jos kuppaa ei hoideta, on vaarana tertiääri- eli myöhäiskuppa. Noin kolmannes hoitamattomista potilaista saa myöhäiskupan. Oireina ovat ihon haavaumat sekä verisuonten ja limakalvojen vauriot. Myös keskushermoston vauriot ovat mahdollisia. Myöhäiskupan oireet voivat alkaa noin neljän vuoden jälkeen, mutta joskus ne ilmaantuvat vasta vuosikymmenien jälkeen.

Kupan hoito

Kupan aiheuttamassa haavaumassa on runsaasti taudin aiheuttavia bakteereita, jotka voidaan tunnistaa mikroskooppitutkimuksessa. Verikokeesta voidaan todeta kupan vasta-aineita. Jos verikokeessa todetaan kupan vasta-aineita, uusitaan tutkimus vielä samasta näytteestä.

Tutkimuksiin tulee hakeutua välittömästi haavauman, tai muiden kuppaan sopivien oireiden, ilmaantuessa. Seksistä tulee pidättäytyä, kunnes tutkimukset valmistuvat. Jos kuppa todetaan, tulee myös tartunnalle altistuneet partnerit tutkia sekä hoitaa.

Kuppa hoidetaan antibiooteilla. Yleensä käytetään penisiliiniä muutaman viikon kuurina. Hoidon jälkeen käydään vielä kontrolleissa 1, 3, 6 ja mahdollisesti 12 kuukauden kuluttua. Kontrollikäynneillä hoidon onnistuminen ja kupan häviäminen elimistöstä varmistetaan verikokeella.

Kuppaa voi ehkäistä käyttämällä kondomia. Ehjä kondomi on tehokas tartunnan estäjä. Kuppaan ei ole rokotetta.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00247 https://www.mehilainen.fi/sukupuolitaudit/kuppa http://www.terve.fi/tippuri/tippuri-ja-kuppa-leviavat-tunnista-oireet