Leukemia, verisyöpä

Leukemia

Leukemia, eli verisyöpä, on poikkeava syöpäsairaus, jossa ei muodostu yhtenäistä syöpäkasvainta. Leukemiassa luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat pahanlaatuisiksi ja syöpäsoluja on kiertävässä veressä sekä luuytimessä. Leukemia on yleisin syöpä lapsilla.

Leukemian aiheuttajat

Leukemiaa on useita eri tyyppejä. Leukemiat voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin muotoihin, joista molemmat voidaan vielä jakaa myelooiseen ja lymfaattiseen leukemiaan. Lapsilla leukemia on tavallisesti akuuttia, yleisin muoto on akuutti lymfaattinen leukemia. Krooninen myelooinen leukemia on lapsilla erittäin harvinainen ja kroonista lymfaattista leukemiaa lapsilla ei esiinny lainkaan.

Leukemian aiheuttajia ei yleensä pystytä selvittämään. Akuutille leukemialle altistavat kuitenkin aiemmat solunsalpaajahoidot, säteily, tietyt liuottimet sekä mahdollisesti tupakointi. Eräät verisairaudet voivat myös muuntua leukemiaksi.

Lasten leukemian syyt ovat myös tuntemattomat, mutta säteily voi aiheuttaa leukemian aikuisten tapaan lapsellekin. Tutkimusten mukaan leukemia voi saada alkunsa jo kohdussa, ennen lapsen syntymää. Tällainen esiaste ei kuitenkaan aina kehity leukemiaksi, vaan lisäksi tarvitaan ilmeisesti jokin laukaiseva tekijä.

Leukemia ei ole suoraan perinnöllistä. Tiettyihin perinnöllisiin sairauksiin liittyy kuitenkin korkeampi leukemiariski. Leukemia voi liittyä esimerkiksi Downin syndroomaan tai harvinaiseen Fanconin syndroomaan.

Leukemian oireet

Akuutti leukemia syntyy nopeasti. Syöpäsolut häiritsevät normaalia verisolujen tuotantoa, jolloin syntyy anemia. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, luukivut, sitkeät tulehdukset sekä verenvuodot varsinkin limakalvoilta. Maksa, perna tai imusolmukkeet voivat suurentua. Tutkimuksissa voidaan huomata myös poikkeavat veriarvot.

Krooninen leukemia puolestaan kehittyy hitaasti ja voi olla pitkään oireeton. Epäily kroonisesta leukemiasta voi syntyä sattumalta verinäytteiden pohjalta. Tavallisin oire on suurentuneet imusolmukkeet kaulalla, kainalossa tai nivusissa. Perna ja maksa voivat niin ikään suurentua ja yleisoireina voi esiintyä kuumetta, yöhikoilua, laihtumista ja väsymystä.

Krooninen leukemia voi aiheuttaa myös anemiaa, verihiutaleiden niukkuutta sekä mustelmataipumusta. Tauti heikentää vastustuskykyä ja altistaa bakteeriperäisille kuumetaudeille ja eri virustaudeille.

Lapsilla leukemia aiheuttaa samankaltaisia oireita: anemiaa, väsymystä mustelmataipumusta, kuumetta ja sitkeitä tulehduksia. Noin joka kolmannella leukemiaan sairastuneella lapsella on myös nivel- ja luustokipuja, usein selässä tai jaloissa. Kivut voivat vaikeuttaa lapsen liikkumista tai saada tämän välttelemään liikkumista.

Leukemian hoito

Leukemia todetaan veri- ja luuydinnäytteiden perusteella. Lisäksi voidaan tehdä erilaisia kuvantamistutkimuksia, kuten vatsan ultraäänitutkimus, keuhkoröntgen ja vartalon tietokonetomografia. Jossain tapauksissa otetaan esimerkiksi imusolmukkeesta näyte.

Leukemian hoidossa käytetään solunsalpaajia, solunsalpaajien ja vasta-ainehoidon yhdistelmää, kantasolusiirtoa ja joskus myös sädehoitoa. Akuuttien leukemioiden hoidossa käytetään usein voimakkaita solunsalpaajayhdistelmiä. Kroonista leukemiaa saatetaan seurata pitkäänkin ennen hoidon aloitusta. Tavallinen hoito krooniseen leukemiaan on solunsalpaajien ja vasta-ainehoidon yhdistelmä. Leukemiapotilaat tarvitsevat usein myös verensiirtoja ja antibiootteja eri tulehdusten hoitoon.

Joskus leukemian hoitoon tarvitaan kantasolusiirto. Potilaan oma luuydin tuhotaan solunsalpaajilla tai sädehoidolla ja luovuttajalta siirretään kantasoluja. Kantasolujen tehtävänä on palauttaa luuytimen toiminta. Kantasolusiirron jälkeen elimistön puolustusjärjestelmä toipuu vuosien ajan ja hoitoon liittyy myös komplikaatioriski.

Leukemian ennuste riippuu muun muassa syövän tyypistä. Leukemiaan sairastuneista lapsista suurin osa paranee. Akuuttia lymfaattista leukemiaa sairastavista lapsista yli 80 % paranee ja akuuttia myelooista leukemiaa sairastavistakin yli puolet.

Aikuisten akuuttien leukemioiden kohdalla alle 65 -vuotiaista paranee vajaa puolet. Iäkkäämpien ennuste on huonompi. Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien keskimääräinen eliniänodote on noin 10–12 vuotta.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00040 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00824 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00821 https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/lasten-syovat/
OP Kevytyrittäjä