Listeria, listerioosi

Listeria ja listerioosi

Listeria monocytogenes -bakteeri on yleinen elintarvikkeissa. Listeriabakteeri voi aiheuttaa listerioosiksi kutsutun taudin, joka aiheuttaa verenmyrkytyksen tai aivokalvontulehduksen. Listerioosi on vaarallinen etenkin loppuraskauden aikana, jolloin se uhkaa sikiötä ja syntyvää lasta.

Listerian tarttuminen

Listeria on yleinen bakteeri luonnossa maaperässä ja vedessä. Erityisesti sitä esiintyy kasveissa. Bakteeria on myös niin eläinten kuin ihmisten suolistossa. Listeria on sitkeä, se pystyy lisääntymään myös jääkaappilampötiloissa. Kuumennus tuhoaa kuitenkin bakteerin ja se kuolee jo pastörointilämpötilassa (72 °C).

Listeriabakteeria todetaan melko usein elintarvikkeissa, kuten graavatussa, kuumentamattomassa ja tyhjiöpakatussa kalassa, pastöroimattomissa maitotuotteissa ja pehmeissä juustoissa sekä raaoissa salaattikasviksissa. Ihminen saakin tartunnan tavallisimmin elintarvikkeiden kautta.

Listeria ei tartu suoraan ihmisestä toiseen. Poikkeuksena ovat raskaana olevat naiset, joista bakteeri voi siirtyä sikiöön tai syntyvään lapseen. Listeria voi tarttua myös suoraan sairaasta eläimestä hoitavaan ihmiseen.

Listeriatartunnan saa melko varmasti jokainen toisinaan. Bakteerin yleisyyteen nähden se aiheuttaa kuitenkin vain harvoin sairastumisen, listerioosin. Suomessa todetaan vuosittain noin 50 listerioosia. Yleensä sairastumiset ovat yksittäistapauksia, joiden lähdettä ei saada selville. Epidemiat ovat mahdollisia, kun on syöty samaa, paljon listeriaa sisältävää ruokaa. Jotta listeria aiheuttaa listerioosin, on bakteereja oltava runsaasti nautitussa ruoassa tai juomassa.

Listerioosin oireet

Listeria voi aiheuttaa tavallisen ruokamyrkytyksen, jonka oireita ovat ripuli ja oksentaminen. Ruokamyrkytysoireet alkavat noin vuorokaudessa tartunnasta ja paranevat yleensä parissa päivässä ilman antibioottejakin. Usein ruokamyrkytyksen syyksi ei selviä listeria, ellei kyseessä ole epidemia ja tehdä bakteeriviljelyä.

Tavallisin muoto varsinaisesta listerioosista on verenmyrkytys (sepsis). Tartunnan lähde selviää verenmyrkytystapauksissa harvoin, sillä taudin itämisaika on pitkä, useita viikkoja. Keskimäärin oireet alkavat noin kuukauden kuluttua tartunnasta. Suomessa listerian aiheuttamia verenmyrkytyksiä on noin 30–50 vuodessa. Tavallisimmin verenmyrkytyksen saaneet ovat  yli 65 -vuotiaita, alkoholisteja tai henkilöitä, joiden vastustuskyky on esimerkiksi sairauden vuoksi heikentynyt. Riski on suurempi myös raskaana olevilla naisilla ja vastasyntyneillä.

Listeriaverenmyrkytyksen ensimmäinen oire on yleensä aaltoileva kuume. Myöhemmin mukaan voi liittyä päänsärkyä. Ripuli ja vatsaoireet ovat yleisempiä kuin muiden verenmyrkytysten kohdalla. Hoidosta huolimatta listerian aiheuttamaan verenmyrkytykseen kuolee noin 20–30 % sairastuneista.

Päänsärky listeriatartunnan yhteydessä voi olla myös merkki aivokalvontulehduksesta. Listeria on kuitenkin harvinainen aivokalvontulehduksen aiheuttaja, Suomessa tapauksia on keskimäärin vuodessa viisi. Aluksi oireena on jälleen kuume. Viikon sisällä alkaa päänsärky ja usein potilas on sekava tai harhainen.

Aivokalvontulehdukselle alttiita ovat muuten samat riskiryhmät kuin verenmyrkytyksenkin kohdalla, mutta raskaana olevat eivät saa aivokalvontulehdusta. Noin 20 % listerian aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen sairastuneista menehtyy.

Listeria ja raskaus

Listeriabakteeria voi tarttua odottavalta äidiltä sikiöön tai synnytyksen aikana syntyvään lapseen. Aina sikiö tai lapsi ei kuitenkaan tartuntaa saa. Suomessa raskaudenaikaisia listeriatartuntoja todetaan vuosittain vain muutamia.

Raskaana olevalla naisella listerioosi ilmenee tavallisesti kuumetautina. Usein oireina ovat selkäkivut, ripuli ja oksentaminen. Kohdun supistelu tai arkuus voivat merkitä sitä, että infektio on levinnyt kohtuun.

Raskauden aikana listerioosi lisää keskenmenon, sikiökuoleman sekä ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Raskaudenaikainen tartunta voi kuitenkin myös parantua ja raskaus jatkua. Vastasyntynyt voi saada listeriasta vakavan infektion ja vastasyntyneelle voi kehittyä myös aivokalvontulehdus. Vastasyntyneiden infektioissa kuolleisuus on 35–55 %.

Listerian hoito

Listeria voidaan todeta bakteeriviljelyllä verestä tai aivo-selkäydinnesteestä. Hoitona listerioosiin on suoneen annettavat antibiootit. Penisilliinit ja trimetopriimisulfa ovat tehokkaita Listeria monocytogenesin hoidossa.

Raskauden aikana antibioottihoito aloitetaan yleensä jo, kun epäillään listeriatartuntaa. Varhaisella hoidolla pyritään estämään sikiön tai vastasyntyneen infektio.

Listerian ehkäisy

Listeriaa voi ehkäistä hyvällä elintarvikehygienialla. Liha kypsennetään huolellisesti, raa’at vihannekset pestään huolellisesti ja liha säilytetään erillään vihanneksista sekä muista ruoista. Aina, kun on käsitellyt raakaa lihaa tai vihanneksia, pestään kädet, leikkuulaudat sekä käytetyt veitset hyvin. Ruokia, joiden päiväys on mennyt, ei tulisi syödä, sillä listeria lisääntyy jääkaappiolosuhteissa.

Raskaana oleville tai muuten riskiryhmään kuuluville suositellaan lisäksi välttämään pehmeitä juustoja ja pastöroimattomia maitotuotteita sekä graavattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita. Valmisruoat ja pakastevihannekset tulee kuumentaa höyryävän kuumiksi ennen syöntiä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00581 http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/zoonoosit/bakteerien_aiheuttamat_taudit/listerioosi/ http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/Infektiot/Sivut/Listerioosi.aspx
OP Kevytyrittäjä