Maksasyöpä, hepatosellulaarinen karsinooma

Maksasyöpä

Varsinaiset maksasyövät ovat melko harvinaisia Suomessa. Monet syöpäsairaudet voivat kuitenkin lähettää maksaan etäpesäkkeitä. Yleisin maksasta lähtöisin oleva syöpä on hepatosellulaarinen karsinooma eli maksasolusyöpä, jota tämä artikkeli käsittelee.

Maksasyövän aiheuttajat

Noin kaksi kolmasosaa maksasyövistä on maksakudoksesta lähtöisin olevia maksasolusyöpiä eli hepatosellulaarisia karsinoomia. Noin kolmannes puolestaan on sappitielähtöisiä kolangiokarsinoomia. Molemmat syövät syntyvät tyypillisesti vaurioituneeseen maksaan. Lasten yleisin maksasyöpä on hepatoblastooma, jota todetaan Suomessa kuitenkin keskimäärin vain yksi vuodessa.

Maksasolusyövälle altistavat krooninen maksatulehdus, eli hepatiitti, alkoholin aiheuttamat maksavauriot, rasvamaksasta syntyvät vauriot ja kirroosi. Suomessa yleisin maksavaurioiden, ja siten myös maksasyövän, syy on alkoholi, kun taas maailmanlaajuisesti syövän taustalla on useimmiten hepatiitti. Rasvamaksa liittyy usein erityisesti liikalihavuuteen ja diabetekseen. Myös tupakointi lisää maksasyövän riskiä.

Useat eri syövät voivat lähettää maksaan etäpesäkkeitä. Noin joka kolmannella levinnyttä syöpää sairastavalla on etäpesäke maksassa. Varsinaisia maksasyöpiä muiden syöpien etäpesäkkeet eivät kuitenkaan ole. Varsinaisia maksasyöpiä on vain noin kymmenes maksan kasvaimista.

Maksasolusyöpä yleistyy iän myötä, ja eniten uusia syöpiä todetaan noin 70 -vuotiailla. Miehillä maksasolusyöpä on yleisempää kuin naisilla. Suomessa todetaan vuosittain vajaat 500 maksasyöpää.

Maksasyövän oireet

Hepatosellulaarisen karsinooman tavallisimmat oireet ovat varsin yleisiä ja voivat johtua monesta muustakin sairaudesta. Kasvain kasvaa ja etenee usein hitaasti. Ensioireita voivat olla väsymys, täyttymisen tunne ylävatsassa sekä ruokahaluttomuus. Myöhempiä oireita voivat olla kuumeilu, keltaisuus ja laihtuminen.

Maksasolusyöpä voi lähettää etä- tai satelliittipesäkkeitä muualle maksaan, mutta leviää vain harvoin tai syövän pitkälle edettyä maksan ulkopuolelle. Jos kasvain aiheuttaa kipuja tai sen tuntee ylävatsalla, on se todennäköisesti kasvanut jo hyvinkin suureksi.  

Maksasyövän hoito

Maksasyöpä todetaan yleensä kuvantamistutkimuksilla: ylävatsan ultraäänitutkimuksella, tietokonekerroskuvauksella tai magneettikuvauksella. Maksasyöpä löytyy monesti sattumalta. Joskus voidaan ottaa neulanäyte.

Maksasyöpää epäiltäessä voidaan verikokeesta tutkia myös alfafetoproteiinin pitoisuus, joka on suurentunut maksasyöpään sairastuneista jopa 80 %:lla. Lisäksi tehdään muita verikokeita maksan toiminnan tutkimiseksi ja hoidon suunnittelua varten.

Maksasyövä hoitoon vaikuttavat monet tekijät. Muun muassa syövän levinneisyys, kasvaimen sijainti, maksan toiminta ja potilaan kunto sekä muut sairaudet vaikuttavat hoitoon.

Ensisijainen hoito maksasolusyöpään on leikkaus. Koko kasvaimen poisto leikkauksella kuitenkin onnistuu melko harvoin, noin 15–30 %:ssa tapauksista. Leikkaus on mahdollista, jos kasvain on tarpeeksi pieni, kasvain sijaitsee kohdassa, josta se voidaan leikata, syöpä ei ole levinnyt maksan ulkopuolelle ja maksassa ei ole muita sairauksia.

Jos maksan vajaatoiminta ei ole edennyt liian pitkälle, voidaan maksasta poistaa turvallisesti noin neljännes. Terveestä maksasta voidaan poistaa jopa 70–80 %. Ruoansulatuselimistöön kuuluva maksa korjaa itseään ja pystyy toimimaan, vaikka siitä olisi kunnossa vain pieni osa. Joissain tapauksissa harkitaan maksansiirtoa.

Muita hoitomuotoja maksasyöpään ovat termoablaatio, kemoembolisaatio ja radioembolisaatio. Termoablaatiossa syöpäkasvain pyritään tuhoamalla viemällä siihen kuumentuva neula, joko leikkauksen aikana tai ihon ja maksan lävitse. Kemoembolisaatiossa kasvaimeen viedään katetrilla kudosta tuhoava kemikaali, tavallisesti solunsalpaaja, ja radioembolisaatiossa kasvaimeen viedään puolestaan paikallinen säteilylähde. Näillä hoidoilla kasvain saattaa joskus pienentyä niin, että leikkaus tulee mahdolliseksi.

Lisäksi maksasolusyöpää voidaan hoitaa lääkkeillä. Solunsalpaajat tehoavat maksasyöpään melko huonosti, mutta vaihtoehtona on sorafenibi-niminen lääke. Sorafenibi pyrkii pienentämään kasvainta ja lievittämään oireita. Sorafenibi aiheuttaa melko usein sivuoireina väsymystä, ruokahaluttomuutta ja kämminen sekä jalkapohjien ihottumaa. Myös vatsakivut, lihaskrampit ja voimakas ripuli ovat mahdollisia. Sivuoireiden vuoksi lääkityksestä voidaan joutua pitämään taukoja ja annostusta säätämään. Tutkimuksen alla on myös uusia lääkehoitoja maksasyöpään.

Sädehoitoa käytetään lähinnä levinneeseen maksasyöpään, tavallisimmin luuston etäpesäkkeisiin lievittämään kipua. Terve maksakudos reagoin sädehoitoon herkästi, joten se ei sovellu hyvin maksasyövän hoitoon.

Uusiutunutta maksasyöpää ei yleensä pystytä leikkamaan. Joskus termoablaatio, kemoembolisaatio tai radioembolisaatio ovat mahdollisia.  

Maksasyövän ennuste

Maksasyöpä uusiutuu hyvin herkästi, varsinkin kirroosin vaurioittamaan maksaan. Maksasyöpä voi uusia tai ilmestyä täysin uuteen paikkaan vielä vuosienkin kuluttua hoidosta. Maksasyöpäpotilaita seurataankin yleensä tarkasti hoidon jälkeen.

Maksasyövän ennuste riippuu muun muassa potilaan iästä ja siitä, kuinka ajoissa syöpä todetaan. Usein maksasyöpä todetaan valitettavasti liian myöhään, jotta parantava leikkaus olisi mahdollinen. Vain noin 15 % maksasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01064 https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/maksasyopa/
OP Kevytyrittäjä