info@tohtorille.fi
Migreeni on sairaus, jossa esiintyy päänsärkykohtauksia. Migreeniä sairastaa noin joka kymmenes aikuinen, naiset useammin kuin miehet. Osalla pääkipua edeltää esioireet, jolloin puhutaan aurallisesta migreenistä. Migreenin aiheuttaa periytyvä häiriö aivorungon hermotumakkeissa.
Useimmilla migreenistä kärsivillä päänsärky alkaa ilman esioireita. Kohtaukseen kuuluu kova tai kohtalainen pääkipu, joka usein tuntuu sykkivältä ja on toispuoleista. Kohtaukseen liittyy usein myös pahoinvointi ja oksentaminen. Monilla migreeniin kuuluu myös ääni- ja valoherkkyys. Joskus ilmenee myös autonomisen hermoston oireita, kuten ihon kalpeutta tai ripulia. Migreenikohtaus kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.
Joskus migreeniä edeltää jo päivää ennen ennakko-oireet, joita voivat olla väsymys, haukottelu, makean himo ja mielialan muutokset.
Noin 15 % migreeniä sairastavista saa ennen päänsäryn alkua esioireita. Aurallisen migreenin esioireita voivat olla näköhäiriöt, puutuminen, lihasheikkous, puhevaikeudet tai väsymys. Esioireet kestävät yleensä viidestä minuutista tuntiin.
Migreenikohtauksen laukaisee usein jokin ärsyke. Tavallisia laukaisevia tekijöitä ovat valvominen, alkoholi, kirkas tai vilkkuva valo, hajut, kuumuus tai suuret lämpötilan vaihtelut ja jotkin ruoat. Usein naisilla myös kuukautiset laukaisevat migreenin, jolloin puhutaan kuukautismigreenistä. Osa naisista saa migreenikohtauksia vain kuukautisten yhteydessä, mutta useimmat myös muulloin.
Lievää migreeniä voi hoitaa kotikonstein. Lepo viileässä, hämärässä ja hiljaisessa huoneessa helpottaa monilla oloa ja lisäksi voi käyttää reseptivapaita särkylääkkeitä. Kerta-annoksen särkylääkettä tulee olla tarpeeksi suuri. Kuukautismigreeniä monilla lievittää myös yhdistelmäehkäisypillerien käyttö. Itsehoitoon kuuluu myös migreenin laukaisevien tekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan.
Mikäli omatoiminen hoito ei auta, tulee hakeutua lääkäriin, jotta käyttöön saadaan tehokkaammat lääkkeet. Migreeni todetaan yleensä pääasiassa oireiden perusteella. Tarvittaessa poissuljetaan muita mahdollisia päänsäryn aiheuttajia.
Osalla vaikeammastakin migreenistä kärsivillä hoidoksi riittävät tavalliset särkylääkkeet, joiden lisänä voidaan käyttää pahoinvointilääkettä (metoklopramidi). Särkylääkkeet voidaan annostella perinteisten tablettien lisäksi nopeammin vaikuttavana poretablettina tai peräpuikkona. Peräpuikko soveltuu varsinkin niille, joilla pahoinvointi estää suun kautta otettavat lääkkeet.
Mikäli tavanomaisten särkylääkkeiden teho ei ole riittävä, voidaan käyttää migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja. Lääke otetaan heti oireiden alettua parhaan tehon saavuttamiseksi ja tarvittaessa annos uusitaan kahden tunnin päästä, jos oireet palaavat. Triptaanit voidaan annostella suun kautta otettavien tablettien lisäksi nenäsumutteena tai pistoksena.
Silloin kun migreenikohtauksia tulee usein, noin kolme tai neljä kuukaudessa, voidaan harkita migreenin estolääkitystä. Estolääkitys ei lopeta kohtauksia kokonaan, mutta kohtausten määrä voi puolittua. Estolääkkeiksi on useita vaihtoehtoja, beetasalpaajia, trisyklisiä masennuslääkkeitä ja epilepsialääkkeitä. Beetasalpaajien teho estohoidossa on parhaiten osoitettu.
Migreeni alkaa monesti kouluiässä. Usein oireet helpottavat iän myötä, monilla jo nuorena aikuisena. Naisilla, joilla oireet jatkuvat pidempään, raskaus voi lievittää oireita ja yleensä oireet loppuvat viimeistään vaihdevuosien jälkeen.
Migreeniä voi ehkäistä välttämällä kohtauksen laukaisevia tekijöitä. Myös psykologisilla ja rentoutushoidoilla kohtausten määrää on pystytty vähentämään. Fysikaalisten hoitojen ja akupunktion tehon tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta niilläkin voi mahdollisesti vähentää kohtauksia.
Aurallisesta migreenistä kärsivän tulee lopettaa tupakointi ja yhdistelmäehkäisypillereitä ei suositella, sillä ne lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00047 http://www.terve.fi/migreeni/migreeni-0 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36050 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00621