• info@tohtorille.fi

Myyräkuumetta levittävät metsämyyrät | Tohtorille.fi

Myyräkuume on viruksen aiheuttama kuumetauti, joka heikentää munuaisten toimintaa väliaikaisesti. Myyräkuume tarttuu metsämyyristä, lähinnä niiden virtsan saastuttamasta maaperästä.

Myyräkuumeen tarttuminen

Myyräkuumeen aiheuttaa hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus. Viruksen kantajana toimivat metsämyyrät, jotka eivät itse sairastu, vaan toimivat pelkästään kantajina. Muut myyrät tai hiiret eivät tartuta myyräkuumetta. Tauti ei myöskään tartu ihmisestä toiseen.

Tavallisimmin Puumala-virus tarttuu metsämyyrien virtsan saastuttamasta maaperästä, hengittämällä maaperän pölyä. Tavallista on, että tartunnan saa esimerkiksi ulkorakennuksissa työskennellessä.

Myyräkuumetta todetaan suomessa vuosittain noin 1000–3000 tapausta, määrä vaihtelee suuresti vuosittain. Epidemioita esiintyy, kun metsämyyrien määrä on suuri. Usein tautia on eniten Järvi- ja Itä-Suomessa. Myyräkuumetartunnan voi saada myös Ruotsissa tai Pohjois-Euroopan maissa, siellä, missä metsämyyriä esiintyy.

Sairastuneista kaksi kolmannesta on miehiä, ja yli puolet sairastuneista on iältään 30 ja 50 vuoden välillä. Lapsilla myyräkuume on harvinainen.

Suomen maaseudulla paikoittain jopa 40 % väestöstä on voinut sairastaa myyräkuumeen elämänsä aikana. Koko maassa vastaava luku on 5 %. Kerran sairastettu myyräkuume antaa immuniteetin taudille loppuelämäksi.

Myyräkuumeen oireet

Myyräkuumeen itämisaika on melko pitkä. Oireet alkavat vasta 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Ensimmäisiä oireita ovat usein kuume, päänsärky, selkä- ja jäsensäryt sekä vatsakipu. Ainakaan taudin alkuvaiheessa ei esiinny hengitystieoireita.

Muutaman päivän kuluttua oireina voivat olla uneliaisuus, rauhattomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Noin kolmannekselle potilaista tulee näköhäiriöitä, ongelmia näön tarkentamisessa. Näköhäiriöt ovat erityisesti selvä viite myyräkuumeesta.

Myyräkuume alkaa heikentää myös munuaisia muutaman päivän kuluttua oireiden alusta, tämä ilmenee virtsamäärän pienenemisenä. Munuaisten toiminnan heikkenemisen vuoksi elimistöön kertyy nestettä. Nesteen kertyminen aiheuttaa puolestaan keuhkopöhön, joka ilmenee hengenahdistuksena. Vakavin seuraus voi olla aivopöhö eli nesteen kertyminen aivokudokseen. Vakavia keskushermoston komplikaatioita, kuten aivolisäkkeen vaurioitumista, on tavattu erityisesti nuorehkoilta miehiltä. Pysyviä vaurioita on kuitenkin syntynyt vain yksittäistapauksissa.

Kuolleisuus myyräkuumeeseen on noin yksi tuhannesta. Suomessa vuosittain kuolee keskimäärin yksi tai ei yhtään potilasta.

Myyräkuumeen hoito

Lääkäriin on syytä hakeutua aina selittämättömän, korkean kuumeen vuoksi. Virtsan vähyys ja näköhäiriöt viittaavat erityisesti myyräkuumeeseen ja viimeistään näiden oireiden kohdalla on hakeuduttava hoitoon. Myyräkuumeen toteamiseksi voidaan tutkia kreatiniinin määrä, joka kuvaa munuaisten toimintaa, ja virtsan valkuaispitoisuus. Varma diagnoosi saadaan veren vasta-aineet tutkimalla.

Myyräkuumeeseen ei ole lääkehoitoa. Hoito on oireiden mukaista, kivun lievitystä sekä nesteytystä. Tauti paranee vähitellen itsestään muutamien viikkojen aikana. Pahimmillaan toipuminen voi viedä jopa muutaman kuukauden.

Noin 1–5 % potilaista tarvitsee myyräkuumeen vuoksi väliaikaisesti keinomunuaishoitoa. Sairaalahoidossa ovat potilaat, joiden yleistila on heikko, joilla on selvä nestehukka tai munuaisten vajaatoiminta. Lievemmät tapaukset voidaan hoitaa kotona tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Myyräkuumeen ehkäisy on käytännössä vaikeaa. Teoriassa tartuntaa voi ehkäistä välttämällä liikkumista paikoissa, joissa on paljon metsämyyriä tai käyttämällä hengityssuojainta työskennellessä ulkorakennuksissa. Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00588 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/myyrakuume-on-suomalaisten-kansantauti/ http://www.terve.fi/myyrakuume/myyrakuume-0