• info@tohtorille.fi

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus | Tohtorille.fi

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus. Nivelreuma on krooninen, eli pitkäaikainen, sairaus, jonka aiheuttajaa ei vielä ole saatu selville.

Mitä on nivelreuma?

Nivelreuma on nivelien tulehduksia ja eroosiota aiheuttava sairaus. Tulehduksen syntymekanismia ei tunneta. Tulehtunut nivelkalvo paksuuntuu ja kudokseen kehittyy tulehdussoluja, jotka erittävät tulehduksen välittäjäaineita. Tulehdussolut ja välittäjäaineet vahingoittavat nivelkalvoa ja leviävät verenkierron mukana muualle elimistöön.

Tulehduskudos leviää ja nivelen rakenteet syöpyvät, jolloin nivelen toiminta häiriintyy. Pahimmillaan nivelen rakenteet tuhoutuvat, mutta nykyaikaisen hoidon ansiosta näin käy enää harvoin.

Nivelreumaan sairastuu Suomessa noin 2000 henkilöä vuodessa. Suurin osa sairastuneista on naisia, ja tauti puhkeaa yleensä 60–70 vuoden iässä. Nivelreumaan voi kuitenkin sairastua missä tahansa iässä.

Nivelreuman aiheuttajat

Nivelreuman syyt ovat toistaiseksi tuntemattomat, mutta jotain riskitekijöitä tunnetaan. Miehillä tupakoinnin on todettu lähes nelinkertaistavan riskin sairastua nivelreumaan. Naisilla puolestaan ylipaino lisännee sairastumisen riskiä. Lisäksi nivelreumataipumuksen on todettu olevan perinnöllistä, joten nivelreumaa sairastavan sukulaisilla on noin 2–4 kertainen riski sairastua verrattuna muihin.

Nivelreuman riskitekijöitä saattavat olla myös jotkin infektiot, psyykkiset tekijät sekä nivelten vammat. Ravintoa ja homealtistusta on myös esitetty syiksi taudin puhkeamiselle, mutta yhteyttä ei ole pystytty todistamaan.

Nivelreuman tulehduksen aiheuttajaksi on esitetty nivelkalvon bakteerin tai virusten ainesosia, mutta tätäkään ei ole pystytty todistamaan.

Nivelreuman oireet

Nivelreuman oireet ilmestyvät vähitellen. Tavallisia ensioireita ovat päkiöiden arkuus ja sorminivelten jäykkyys, turvotus ja arkuus aamuisin. Nivelkipu on yleensä aluksi lievää. Alkuoireisiin kuuluvat usein myös yleinen sairauden tunne, väsymys, ruokahaluttomuus ja lievä kuume.

Nivelreuman oireet ilmenevät usein symmetrisinä molemmille puolille kehoa. Turvotus havaitaan usein ensin sormissa ja ranteissa, mutta myös isot nivelet, kuten polvi- ja kyynärpäänivelet voivat sairastua ensin. Nivelreuma voi levitä kaikkiin niveliin, mukaan lukien leukanivelet ja kaularanka. Alaselkä sekä raajojen kärkinivelet kuitenkin usein säästyvät taudilta.

Myöhemmin nivelet turpoavat ja nivelkivut pahenevat. Nivelien liikuttamisesta tulee kivuliasta. Levossa nivelsärky ei ole tavallista. Osalle sairastuneista kehittyy myös niin sanottuja reumakyhmyjä, yleensä nivelten ojentajapuolelle. Kyhmyjen koko voi vaihdella parista millimetristä pariin senttiin.

Nivelreumalle ominaista on oireiden vaihtelevuus. Välillä potilaalla on parempia, ja välillä huonompia, jaksoja. Osalla sairastuneilla tauti pyrkii jatkuvasti pahenemaan.

Joillekin nivelreumaa sairastaville tautiin liittyy jossain vaiheessa mukaan myös Sjögrenin oireyhtymän oireita. Niihin kuuluvat suun, silmien sekä sukuelinten limakalvojen kuivuminen.

Nivelreuma ja sen hoito vaikuttavat myös ihon ja kynsien kuntoon. Myös lihasten kuihtuminen, luiden haurastuminen sekä hemoglobiinin lasku liittyvät sairauteen. Keuhkopussin tulehdus tai keuhkojen sidekudoksen lisääntyminenkin ovat mahdollisia.

Nivelreuman toteaminen

Nivelreuma todetaan usein tyypillisten oireiden perusteella vastaanottokäynnillä. Varsinkaan pitkään kestäneen nivelreuman tunnistamisessa ei yleensä ole ongelmia. Laboratoriokokeilla diagnoosia voidaan varmistaa.

Verestä voidaan tutkia lasko ja niin sanottu reumatekijä. Sairastuneilla lasko on yleensä suurentunut. Reumatekijän löytyminen ei aina tarkoita nivelreumaa, vaan se voi löytyä täysin terveiltäkin. Vastaavasti kaikilta reumaan sairastuneilta reumatekijää ei löydetä. Nivelnesteestä voidaan etsiä nivelreumalle tyypillisiä muutoksia.

Nivelreuman hoito

Nivelreuman hoidossa käytetään aina fysioterapiaa. Fysioterapia parantaa nivelten toimintakykyä ja liikkuvuutta. Fysioterapeutilta saa myös ohjeet liikuntaharjoitteluun, joka on tärkeässä osassa sairauden itsehoitoa.

Fysioterapian lisäksi nivelreuman hoidossa hyödynnetään myös toimintaterapiaa. Toimintaterapialla ohjataan niveliä säästäviin toimintatapoihin, ja toimintaterapeutit voivat tehdä lastoja, jotka helpottavat nivelkipuja ja estävät virheasentoja. Myös kuntoutusta hyödynnetään säilyttääkseen potilaan toiminta- ja työkyky.

Lääkehoidolla pyritään rauhoittamaan taudinkulku ja tulehdusreaktio nivelissä. Peruslääkehoito on sitä tehokkaampaa mitä aikaisemmassa vaiheessa tautia se päästään aloittamaan. Lääkkeistä tärkein on solunsalpaaja metotreksaatti. Muita lääkkeitä ovat sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini. Lääkkeitä voidaan käyttää myös yhdessä.

Kortisoni on myös yleisesti käytetty lääke nivelreuman hoidossa ja se voidaan annostella suun kautta tai suoraan pistoksena niveleen. Jatkuvaa kortisonin käyttöä kuitenkin vältetään haittavaikutusten vuoksi.

Edellä mainittuja lääkehoitoja tehokkaampia ovat niin sanotut biologiset lääkkeet. Niitä määrätään vain hankalissa tapauksissa, joissa peruslääkehoito ei auta, haittavaikutusten ja korkean hinnan vuoksi.

Nivelkipujen hoitoon käytetään myös särkylääkkeitä. Parasetamoli on turvallisin särkylääke, mutta tulehduskipulääkkeitäkin voi käyttää. Vahvoja, keskushermostoon vaikuttavia särkylääkkeitä tarvitaan vain harvoin.

Puhdistusleikkaukset nivelreuman hoidossa ovat nykyään harvinaisia. Leikkauksessa on kuitenkin mahdollista poistaa nivelestä tulehduskudosta. Vahingoittuneiden nivelten korjaaminen tekonivelillä sen sijaan on sekä lisääntynyt että kehittynyt.

Nivelreuman hoidossa ei ole todettu merkitystä ruokavaliolla. Magneetti- ja kuparirannekkeet on myös todettu tehottomiksi.  

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00051 http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/nivelreuma/ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=jal00139