Plantaarifaskiitti, kantapääkipu

Plantaarifaskiitti

Kantapääkivun aiheuttaa tavallisimmin plantaarifaskiitti. Plantaarifaskiitti on jalkapohjan jännekalvon tulehdus tai rappeuma. Joskus jännekalvon kiinnityskohtaan kehittyy niin sanottu luupiikki. Luupiikki ei kuitenkaan aiheuta kantapääkipua vaan on seuraus kiinnityskohtaan kohdistuvasta ärsytyksestä.

Plantaarifaskiitin syyt

Plantaarifaskiitti on yleinen vaiva, arviolta noin 10 % kärsii siitä jossain vaiheessa elämää. Tavallisinta vaiva on nuorilla juoksijoilla sekä 40–60 -vuotiailla. Plantaarifaskiitti nimenä viittaa jalkapohjan kalvojänteen tulehdukseen. Nykytiedon mukaan vaivassa on kuitenkin kyse enemmänkin rappeumasta kuin tulehduksesta ja osuvampi nimitys olisikin plantaarifaskiopatia.

Plantaarifaskiitin aiheuttajat eivät aina ole kovin selviä. Altistavia tekijöitä ovat ainakin ylipaino, jalkaterän rasitus sekä asentovirheet. Esimerkiksi pitkäaikainen seisominen ja juoksu voivat altistaa plantaarifaskiitin synnylle. Naisilla jänteen kimmoisuus vähenee vaihdevuosi-iässä, mikä näyttää myös altistavan vaivalle. Plantaarifaskiitti onkin yleisempää naisilla kuin miehillä.

Jalkapohjan kalvojänne kiinnittyy kantaluun etuosaan. Ärsytys voi saada kohtaan kertymään kalkkia, jolloin syntyy niin sanottu luupiikki. Kaikilla plantaarifaskiittipotilailla luupiikkiä ei synny, eikä piikki ole syy vaivaan vaan sen seuraus.

Plantaarifaskiitin oireet

Plantaarifaskiitti aiheuttaa tyypillisesti kipua, joka keskittyy jalkapohjassa kantapään etuosaan, joko keskiviivan tai sisäsyrjän puolelle. Yleensä kipu on pahimmillaan aamuisin liikkeelle lähtiessä. Päivän mittaan kipu voi lievittyä, mutta pahentua taas iltaa kohti jalan rasituksessa.

Kipu on usein pitkäaikaista, useita viikkoja tai kuukausia, ja voi pahimmillaan tehdä kävelystä melkein mahdotonta. Turvotus jalassa ei yleensä kuulu plantaarifaskiitin oireisiin.

Plantaarifaskiitin hoito

Plantaarifaskiittia voi hoitaa itse välttämällä rasitusta, painonpudotuksella, pehmustepohjallisilla ja venytyksillä. Kivunlievitykseen voi lisäksi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä. Venytykset tehdään istualtaan: venytettävä jalka nostetaan toisen polven päälle ja varpaita vedetään ääriasentoon säärtä kohti noin 20 kertaa 5–6 sekunnin ajan. Venytykset tehdään aamuin illoin ja useiden viikkojen ajan.

Hoitoon on hakeuduttava, jos kipeän kantapään syy on epäselvä tai omatoiminen hoito ei helpota oireita. Lääkärin tai fysioterapeutin ohjauksessa hoitona voidaan käyttää tukiteippausta, tukipohjallisia tai yölastahoitoa. Kipua voidaan lievittää myös kortisoni- tai botuliinipistoksilla.

Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät auta, voidaan harkita sokkiaaltoterapiaa tai leikkaushoitoa. Tulokset näistä hoidoista ovat kuitenkin varsin epävarmoja ja niitä harkitaan vain pitkäaikaisissa tapauksissa, joihin perinteisemmät menetelmät eivät ole tehonneet. Luupiikin poistoa ei suositella eikä sen ole todettu helpottavan vaivaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01098 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo10470 http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/118/kantapaan_kiputila http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/mika_on_plantaarifaskiitti
OP Kevytyrittäjä