Rasitusmurtuma, marssimurtuma

Rasitusmurtuma eli marssimurtuma

Luuhun voi syntyä murtuma epätavallisen ja pitkäkestoisen rasituksen vuoksi. Usein tällaisia murtumia tulee alaraajaan, sääreen tai jalkapöydän luihin. Erityisesti alttiita rasitusmurtumalle ovat varusmiehet, minkä vuoksi monesti puhutaankin marssimurtumasta.

Rasitusmurtuman syntyminen

Rasitusmurtuman aiheuttaa epätavallinen, pitkäkestoinen rasitus luuhun. Murtuma voi syntyä epätavallisen liikunnan, liikunnan lisäämisen tai liikunnan intensiteetin lisäämisen seurauksena. Rasitusmurtuma poikkeaa tavallisesta murtumasta. Rasitusmurtumassa luu ennemminkin taipuu ja turpoaa, kuin varsinaisesti murtuu.

Altistavia tekijöitä murtumalle ovat heikko lihaskunto ja paljon harjoittelevilla naisilla syömishäiriöt ja häiriöt kuukautisissa. Erityisen riskiryhmän muodostavat myös varusmiehet sekä vasta voimaperäisen liikunnan aloittaneet.

Tavallisimmin rasitusmurtuma syntyy alaraajaan. Esimerkiksi varusmiehillä marssimurtumista noin 50–70 % on sääriluussa ja noin 20 % jalkapöydän luissa. Rasitusmurtuma voi syntyä muun muassa myös lantioluuhun, reisiluuhun tai kantaluuhun.

Rasitusmurtuman oireet

Marssimurtuman ensimmäinen oire on yleensä kipu rasituksessa. Myöhemmin murtumakohdassa on kipuja levossakin.

Mikäli marssimurtuma on luussa, joka on lähellä ihoa, esimerkiksi sääriluussa, voi murtuman kohdalle kehittyä myös aristava kyhmy. Reisiluun rasitusmurtumaan voi kehittyä asentovirhe.

Rasitusmurtuman hoito

Marssimurtuma todetaan tavallisesti röntgenkuvasta, joskus käytetään myös magneettikuvausta. Hoitoon tulee hakeutua, jos poikkeuksellisen liikunnan jälkeen ilmenee kipua, joka ei hellitä levossa.

Rasitusmurtumaa hoidetaan lähinnä välttämällä lisärasitusta. Kipsiä tarvitaan vain harvoin. Mikäli rasitusmurtuma on kohdassa, johon voi kehittyä luun asentovirhe, voidaan rasitusta vähentää käyttämällä kyynärsauvoja. Kipua lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja joskus voidaan käyttää tukikenkiä, jotta murtuma saa parantua rauhassa. Lääkäri voi määrätä myös lihaskuntoharjoittelua tai tukipohjalliset osana hoitoa.

Varhaisessa vaiheessa hoidettu rasitusmurtuma voi parantua levolla jo noin 2–4 viikossa. Jos murtuma on kehittynyt pitkälle, voi paraneminen kestää yhtä kauan kuin tavallisessa murtumassa. Mitä suuremmassa luussa murtuma on, sitä kauemmin paraneminen kestää. Esimerkiksi reisiluussa marssimurtuman paraneminen voi kestää yli kaksi kuukautta.

Murtunutta raajaa voi alkaa vähitellen rasittamaan, kun murtumakohdassa ei ole kipuja painellessa tai varatessa painoa raajalle.

Poikkeustapauksissa rasitusmurtuman hoito voi vaatia myös leikkauksen. Leikkaushoitoa voidaan käyttää poikkeuksellisessa paikassa sijaitsevien murtumien hoitoon tai jos murtuma paranee normaalia hitaammin.

Rasitusmurtuman ehkäisy

Rasitusmurtumia voi ehkäistä sopivalla liikunnalla ja sopivilla varusteilla. Uusi laji tulee aloittaa vähitellen harjoitusten raskautta lisäten. Liikunnan tulisi myös olla monipuolista ja yksipuolista rasitusta on syytä välttää. Erityisesti kasvuikäisillä lapsilla liikunnan monipuolisuus on tärkeää vammojen ehkäisemiseksi.  

Kunnolliset kengät ovat tärkeät ehkäistessä murtumia. Hyvät kengät vaimentavat tärähtelyjä ja tukevat jalkaterää. Jalkojen mahdolliset asentovirheet on hyvä tutkituttaa asiaan perehtyneellä fysioterapeutilla. Asentovirheitä voidaan korjata tukipohjallisilla.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00771 http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/rasitusmurtumat http://www.hoitonetti.fi/sairaudet/rasitusmurtuma/
OP Kevytyrittäjä