Rasvamaksa, maksasairaudet

Rasvamaksa

Rasvamaksa on sairaus, jossa maksaa kertyy runsaasti rasvaa. Rasvamaksan määritelmänä on, että maksan painosta yli 5 % on rasvaa. Yleisiä rasvamaksan aiheuttajia ovat ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus, sekä alkoholin runsas käyttö. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus Suomessa.

Rasvamaksan aiheuttajat

Yleisin syy rasvamaksaan on vyötärölihavuus. Rasvamaksa kuuluu aineenvaihduntahäiriöiden ryppääseen, jotka liittyvät keskivartalolihavuuteen. Rasvamaksa on myös voimakkaasti yhteydessä tyypin 2 diabetekseen. Ylipainoisella diabeetikolla on kaksinkertainen määrä rasvaa maksassa verrattuna saman verran ylipainoiseen, jolla ei ole diabetestä. Rasvamaksa voi kuitenkin olla ilman diabetestäkin. Toinen yleinen syy rasvamaksaan on runsas alkoholin käyttö.

Perinnöllisyys vaikuttaa rasvan kertymiseen maksassa. Kaikki keskivartalolihavat tai runsaasti alkoholia käyttävät eivät saa rasvamaksaa. Myös nautitun ravinnon laatu vaikuttaa rasvamaksan syntyyn. Nopeat hiilihydraatit, esimerkiksi fruktoosi, lisäävät rasvan kertymistä maksaan.

Muita, harvinaisempia syitä rasvamaksan kehittymiseen ovat raskaus, eräät lääkkeet, krooniset infektiot, ravitsemushäiriöt ja liuotinaineille altistuminen.

Rasvamaksa todetaan noin joka neljännellä aikuisella. Normaalipainoisista rasvamaksan esiintyvyys on noin 10–20 %, ylipainoisista rasvamaksa on puolestaan jo 70–80 %:lla. Tavallisesti rasvamaksa todetaan 40–60 -vuotiaana, mutta nykyään yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Rasvamaksan oireet

Rasvamaksaan ei liity varsinaisesti mitään oireita. Rasvamaksa aiheuttaa maksan suurentumista ja harvinaisissa tapauksissa huomattavasti suurentuneeseen maksaan liittyy epämiellyttäviä tuntemuksia ylävatsan oikealla puolella.

Pelkkä rasvan kertyminen itsessään ei ole välttämättä kovin vaarallista. Rasvamaksa voi kuitenkin edetä maksan tulehdustilaan, joka vuosien saatossa kehittyy vakavaksi maksakirroosiksi. Arviolta viidenneksellä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee maksakirroosiksi. Maksan rasvoittuminen altistaa myös sydän- ja verisuonitaudeille.

Maksa on syytä tutkia, jos rasvamaksan todennäköisyys on suuri vyötärölihavuuden tai runsaan alkoholin kulutuksen vuoksi. Yleensä rasvamaksa ilmenee kohonneina maksa-arvoina verikokeissa, mutta normaalit arvotkaan eivät poissulje rasvamaksan mahdollisuutta.

Koepalan otto maksasta on varmin tapa todeta rasvamaksa. Rasvoittumista voidaan kuitenkin arvioida myös ultraäänitutkimuksella, magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla.

Rasvamaksan hoito

Rasvamaksan tehokkain hoito on painonpudotus ja liikunta. Liikunta yksinkin vähentää rasvan määrää maksassa. Jo muutaman prosentin lasku painossa voi vähentää rasvan määrää maksassa jopa 10 %. Ruokavalion laadun merkityksestä ei ole saatu varmoja todisteita, mutta vähärasvainen ruoka mahdollisesti vähentää rasvan määrää maksassa.

Mikäli rasvamaksan taustalla on runsas alkoholin käyttö, hoitona on alkoholin käytön huomattava vähentäminen.

Diabeetikolla rasvamaksan hoitoon kuuluu olennaisesti diabeteksen hyvä hoito. Diabeteslääkkeistä glitatsonit ja insuliiniherkistäjät saattavat vähentää rasvan kertymistä maksaan diabeetikoilla.

Rasvamaksaa voi myös ehkäistä pitämällä painon normaalina, liikunnalla ja kohtuullisella alkoholin käytöllä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070 http://www.musili.fi/sairaudet_ja_elinsiirrot/maksasairaudet/maksasairaudet/rasvamaksa
OP Kevytyrittäjä