suolistosyöpä, paksusuolen syöpä, peräsuolen syöpä, ohutsuolen syöpä

Suolistosyövät

Suolistosyövät ovat Suomessa kolmanneksi yleisimpiä syöpiä ja niiden esiintyvyys on kasvussa. Suomessa todetaan vuosittain noin 3000 suolistosyöpää, useimmiten yli 65 -vuotiailta. Syövät saavat alkunsa suoliston sisäpinnan rauhasista.

Suolistosyövän aiheuttajat

Suolistosyöpä syntyy, kun terveet solut suolistossa muuttuvat pahanlaatuisiksi. Suolistosyövälle tunnetaan useita altistavia tekijöitä liittyen elintapoihin sekä muihin sairauksiin.

Suolistosyövälle altistavat muun muassa ylipaino, tupakointi ja alkoholin käyttö. Myös ravinnon laatu vaikuttaa, ja esimerkiksi runsaasti punaista lihaa ja eläinrasvoja syövät ovat alttiimpia syövälle. Näihin elintapoihin liittyviin riskitekijöihin pystyy hyvin vaikuttamaan itse.

Sairauksista tulehdukselliset suolistosairauden, Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, altistavat paksusuolen ja peräsuolen syövälle. Näitä tauteja sairastaville tehdään tämän vuoksi säännöllisiä tähystystutkimuksia, kun taudin toteamisesta on kulunut tietty aika.

Suolistosyöpään voi olla myös perinnöllinen alttius. Suolen limakalvojen soluihin voi kerääntyä altistavia geenimuutoksia. Jos suvussa on alttius ei-polypoottiseen paksusuolen syöpään, suositellaan suvun jäsenille seulontoja. Kohonnut syöpäriski on myös niillä, jotka sairastavat perinnöllistä adenomatoottista polypoosia, Peutz-Jeghersin polypoosia tai juveniiliä polypoosia. Myös tällöin säännölliset tähystykset sekä polyyppien mahdollisimman täydellinen poisto ja jopa paksusuolen ennaltaehkäisevä poisto ovat tarpeellisia.

Suolistosyövän oireet

Suolistosyöpä on usein varhaisvaiheessa oireeton ja monesti oireet ovat sellaisia, että niihin ei osata suhtautua vakavasti. Oireet voivat ilmaantua vähitellen ja niitä on voinut esiintyä jopa vuosia. Tavallisia oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus tai kouristelu, ripuli tai ummetus uutena oireena tai vaihtelevasti, suolitukos tai tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla. Myös ulostamispakko ja limaiset tai niukat ulosteet voivat olla merkki syövästä.

Suoliston kasvaimet vuotavat helposti verta, mikä ilmenee joko näkyvänä, kirkkaana verenä ulosteessa tai tummana ulosteena. Pitkään jatkuessa verenvuoto aiheuttaa anemian, jonka oireita ovat muun muassa kalpeus, hengenahdistus, huimaus ja väsymys.

Suolistosyövän toteaminen

Ensimmäisiin tutkimuksiin suolistosyöpää epäiltäessä kuuluu yleensä peräsuolen loppuosan tunnustelu peräaukon kautta. Tutkimuksessa etsitään epäilyttäviä kyhmyjä. Varsinaisesti syöpä todetaan kuitenkin paksu- ja peräsuolen tähystyksessä, kolonoskopiassa. Kolonoskopian aikana otetaan myös näyte suoliston muutoksesta. Ohutsuolen syöpää tutkitaan lisäksi nieltävällä, pienellä kameralla (kapseliendoskopia) tai erityisellä tähystysmenetelmällä.

Syövän levinneisyyttä tutkitaan hoidon suunnittelua varten myös koko vartalon tietokonetomografialla tai joskus myös PET- tai magneettikuvauksella. Peräsuolen syövän levinneisyyttä tutkitaan lantion magneettikuvauksella tai peräsuolen sisäisellä ultraäänitutkimuksella.

Suolistosyövän hoito

Suolistosyövän ensisijainen hoitovaihtoehto on leikkaus. Leikkauksessa saadaan myös tietoa syövän levinneisyydestä.

Jos syöpä on paikallinen ja vain suolen seinämässä, poistetaan se leikkauksella. Syövän koko ja sijainti määrittelee, leikataanko koko paksu- ja peräsuoli vai vain osa. Leikkauksessa poistetaan lisäksi läheisiä imusolmukkeita, jotta mahdollisesti levinneet syöpäsolut saataisiin pois. Alkavan syövän leikkaus onnistuu joskus myös tähystyksessä.

Leikkauksessa potilaalle oleellista on myös, joudutaanko hänelle tekemään suolistosta avanne vai onnistuuko normaali ulostaminen leikkauksen jälkeen. Nykyisin pysyvä avanne pystytään välttämään useammin, mutta esimerkiksi lähellä peräaukkoa sijaitsevien syöpien kohdalla joudutaan poistamaan koko peräsuoli ja tekemään pysyvä avanne paksusuolesta vatsapeitteiden läpi.

Peräsuolisyövän hoidossa leikkausta edeltää usein lyhytaikainen sädehoito. Lähikudoksiin levinneen syövän kohdalla leikkausta edeltää pidempi jakso sädehoitoa yhdistettynä solunsalpaajahoitoon.

Vaikka suolistosyöpä leikattaisiin onnistuneesti, se uusii melko usein, vajaalla puolella hoidetuista potilaista. Mikäli uusitumisriski on korkea annetaan leikkauksen jälkeen niin sanottuna liitännäishoitona solunsalpaajahoitoa.

Jos suolistosyöpä on levinnyt muihin elimiin on hoitona tavallisimmin solunsalpaajat. Solunsalpaajat tehoavat suolistosyöpään usein hyvin ja kasvain voi pienentyä tai lopettaa kasvamisen. Solunsalpaajat eivät pysty yleensä parantamaan syöpää täysin, mutta niillä on merkittävä vaikutus sekä oireisiin että potilaan elinikään. Solunsalpaajat ovat tavallinen hoito myös uusiutuneeseen suolistosyöpään.

Levinneiden suolistosyöpien hoitoon voidaan tietyissä tapauksissa käyttää myös täsmälääkkeitä. Täsmälääkkeitä ovat EGFR-vasta-aineet sekä VEGF-estäjät, joita voidaan käyttää yksin tai yhdistettynä solunsalpaajiin. Lääkkeiden toimiminen vaatii kuitenkin tietynlaisen geenin potilaalla.

Suolistosyövät voivat lähettää etäpesäkkeitä muihin elimiin, tavallisimmin keuhkoihin ja maksaan. Yksittäisten etäpesäkkeiden poistoa harkitaan, jos syöpä saadaan poistettua kokonaan leikkauksella.  

Suolistosyövän ennuste

Suolistosyövän ennuste riippuu paljon syövän levinneisyydestä. Pinnallisten kasvainten ennuste on hyvä, edenneen syövän ennuste selvästi huonompi. Paikallisesti levinnyttä syöpää sairastavista noin 90 % on elossa viiden vuoden kuluttua. Mikäli syöpä on levinnyt ja lähettänyt etäpesäkkeitä, vain noin 10–15 % on elossa viiden vuoden kuluttua.

Suolistosyöpää voi ehkäistä monipuolisella, terveellisellä ruokavaliolla, johon sisältyy runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Nykytutkimuksen mukaan myös kahvin juonti ehkäisee paksusuolen syöpää.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01087 https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/suolistosyopa/ http://www.terve.fi/paksusuolisyopa/kahvinjuonti-ehkaisee-tehokkaasti-paksusuolen-syopaa
OP Kevytyrittäjä