Sydänlihastulehdus

Sydänlihastulehdus

Sydänlihastulehdus, eli myokardiitti, on useimmiten virusten aiheuttama tulehdus. Pahimmillaan sydänlihastulehdus aiheuttaa vakavia sydänoireita, jopa äkkikuoleman.

Sydänlihastulehduksen aiheuttajat

Tavallisimmin sydänlihastulehduksen aiheuttaa jokin virus. Tulehduksen voi aiheuttaa monet eri virukset. Myös muut mikrobit, kuten bakteerit, voivat olla myokardiitin taustalla. Harvinaisissa tapauksissa sydänlihastulehdus syntyy ilman mikrobeja, reumaattisen sairauden vuoksi.

Flunssaa tai muita infektioita sairastavista noin prosentilla todetaan merkkejä sydänlihastulehduksesta. Tämän vuoksi kovaa liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Rasitus piilevän sydänlihastulehduksen yhteydessä voi johtaa vakaviin sydänoireisiin.

Sydänlihastulehduksen oireet

Sydänlihastulehduksen oireet voivat vaihdella vakavuudeltaan suuresti. Joskus ei esiinny mitään sydänoireita, mutta tulehdus todetaan jotain infektiota sairastavan potilaan tutkimuksissa. Toisinaan myokardiitti aiheuttaa vakaviakin sydänoireita.

Yleisoireena on usein voimakas väsymys. Sydänoireisiin kuuluvat rintakivut, rytmihäiriöt ja sydämen tykytys sekä hengenahdistus. Lääkäri voi usein myös kuulla stetoskoopilla sydämestä sivuäänen tai sydänäänen korostuman. Vakavissa, mutta harvinaisissa, tapauksissa tulehdus aiheuttaa vaarallisen rytmihäiriön, sydämen pysähdyksen ja äkkikuoleman.

Sydänlihastulehduksen toteaminen

Sydänlihastulehduksen toteaminen on monesti epävarmaa. Tavallisia kokeita ovat EKG (sydänfilmi), verikokeet sekä joskus keuhkoröntgen. EKG:ssä ei kuitenkaan aina nähdä muutoksia ja verikokeiden tulehdusmuutokset voivat olla lieviä. Joskus sydänlihastulehdusta voi olla vaikea erottaa tutkimuksissa sydäninfarktista.

Toisinaan tutkimuksissa käytetään myös sydämen ultraäänitutkimusta ja sydänpussissa voi näkyä nestettä. Varma diagnosointimenetelmä on ottaa sydämestä koepala, mutta tätä käytetään vain poikkeustapauksissa.

Sydänlihastulehduksen hoito

Sydänlihastulehdusta epäiltäessä pitää hakeutua aina välittömästi hoitoon. Mikäli tulehduksen aiheuttamaan mikrobiin on olemassa lääke, hoidetaan potilasta kyseisellä lääkkeellä. Muuten hoidon tavoite on estää tilanteen paheneminen. Virusten hoitoon ei yleensä ole lääkettä, mutta tulehdus paranee tavallisesti itsestään.

Keskeinen osa hoitoa on lepo. Kipuja lääkitään tulehduskipulääkkeillä. Mikäli potilaalla on sydänoireita, hoidetaan niitä tavanomaisilla sydänlääkkeillä, esimerkiksi beetasalpaajilla. Poikkeustapauksissa joudutaan turvautumaan tehohoitoon tai jopa sydämensiirtoon.

Sydänlihastulehduksesta toipuminen vie usein pitkän ajan ja vaatii kärsivällisyyttä. Paranemisen huomaa väsymyksen häviämisestä, ruokahalun paluusta ja sydänoireiden loppumisesta. Tavallisesti myokardiitista paranee täysin muutamassa kuukaudessa.

Sydänlihastulehdukseen ei ole ehkäisykeinoa. Tulehduksen vakavia seurauksia voi ehkäistä välttämällä rasittavaa liikuntaa sairastaessa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00635 http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/kun-sydanlihas-tulehtuu/#.VzBHS4SLTRY http://www.terve.fi/sydantulehdukset/sydantulehdukset
OP Kevytyrittäjä