info@tohtorille.fi
Toksoplasmoosilla tarkoitetaan Toxoplasma gondii– nimisen alkueläimen aiheuttamaa infektiota. Tartunnan voi saada raa’asta lihasta, kissan ulosteista tai raskauden aikana äidiltään.
Toxoplasma gondii -alkueläimiä voi olla useissa nisäkkäissä. Ihminen saa tartunnan tavallisimmin syömällä huonosti kypsennettyä naudan, sian tai lampaan lihaa.
Tartunnan voi saada suun kautta myös kissan ulosteista tai kissan ulosteiden saastuttamasta maaperästä. Huomioitavaa kuitenkin on, että kissat erittävät ulosteeseen tartuttavia kystiä vain muutaman viikon ajan, ja ulosteen on oltava ympäristössään vähintään vuorokausi ennen kuin se on tartuttava, tuoreesta ulosteesta toksoplasma ei tartu. Yleensä kissa saa toksoplasmatartunnan pentuna. Muut eläimet eivät eritä ulosteeseen tartuttavia kystiä.
Toksoplasma voi tarttua myös raskaana olevalta äidiltä sikiöön, jos äiti saa tartunnan raskauden aikana tai pari viikkoa ennen raskautta. Vanhempi toksoplasmatartunta äidillä ei aiheuta sikiölle tartuntavaaraa.
Arvion mukaan toksoplasmatartunta on maailmanlaajuisesti noin kolmasosalla ihmisistä. Pohjoismaissa tartunta on vähän harvinaisempi, mutta kuitenkin noin 20 % väestöstä saa Suomessakin tartunnan aikuisikään mennessä. Kun tartunnan saa kerran, jää se pysyvästi elimistöön piilevänä. Tyypillinen paikka, johon toksoplasma piiloutuu, on silmän verkkokalvo. Toksoplasma ei tartu suoraan ihmisestä toiseen raskaudenaikaisia sikiön tartuntoja lukuunottamatta.
Toksoplasmatartunta on usein oireeton tai niin vähäoireinen, ettei sitä edes huomata. Jos oireita saa, ne alkavat 10–21 päivää tartunnan jälkeen. Tavallisin muoto toksoplasmoosista on kuumeeton imusolmukkeiden suureneminen. Koska nielurisat ovat myös imukudosta, ne voivat myös turvota ja olla arat. Tavallisia yleisoireita ovat niin ikään väsymys, kuumeilu, yöhikoilu ja lihassäryt.
Vakavia, mutta harvinaisia, muotoja toksoplasmoosista ovat keuhkokuume ja aivotulehdus. Aivotulehdus syntyy yleensä vanhan, piilevän tartunnan aktivoituessa. Tavallisimmin aivotulehdukseen sairastuu HIV-positiiviset, joiden sairaus on edennyt AIDS-vaiheeseen. HIV-positiiviset ovatkin raskaana olevien rinnalla riskiryhmä, joille toksoplasmatartunta voi olla hyvin vakava.
Koska Toxoplasma gondii pesiytyy mielellään silmän verkkokalvolle, voi sillä olla seurauksia näön kannalta. Tuoreen tartunnan tai vanhan, piilevän tartunnan aktivoituminen voi aiheuttaa silmään infektion, joka aiheuttaa näön hämärtymisen ja voi pahimmillaan johtaa pysyvään haittaan näössä.
Raskauden aikana tai pari viikkoa ennen raskautta äidin saama toksoplasmatartunta aiheuttaa sikiölle riskin. Varsinkin alkuraskaudesta toksoplasmoosi voi aiheuttaa keskenmenon. Seurauksena voi olla myös kuumeinen yleisinfektio vastasyntyneelle tai vauvan ensimmäisten elinviikkojen aikana. Toksoplasmoosi voi aiheuttaa lapselle myös pysyviä, vakavia vammoja.
Se, mitä toksoplasmoosi aiheuttaa lapselle, riippuu siitä, missä vaiheessa raskaana oleva äiti saa tartunnan. Alkuraskaudesta saatu toksoplasmatartunta ei siirry niin helposti sikiöön kuin myöhemmin raskauden aikana saatu tartunta. Toisaalta, mitä aiemmin toksoplasmoosi siirtyy sikiöön, sitä vakavammat seuraukset sillä on.
Synnynnäinen toksoplasmoosi ilmenee lapsella tavallisimmin näön häiriöinä ja voi aiheuttaa jopa sokeuden. Muita mahdollisia seurauksia voivat olla esimerkiksi epilepsia, ongelmat liikunnassa tai älyllisen kehityksen häiriöt.
Äidin voimakkaat oireet toksoplasmoosissa ovat merkki, että äidin puolustusjärjestelmä toimii tehokkaasti toksoplasmaa vastaan. Tämä merkitsee myös, että sikiön tartuntariski on pienempi. Äidin aiempi, ennen raskautta saama, toksoplasmatartunta ei aiheuta vaaraa sikiölle.
Toksoplasmoosi voidaan todeta verikokeella vasta-aineet tutkimalla. Vasta-aineista voidaan erottaa myös onko kyseessä tuore vai vanha tartunta. Sikiön toksoplasmoosia epäiltäessä voidaan tutkia lapsivesi. Silmän toksoplasmoosi voidaan nähdä silmänpohjan tähystyksessä. Suurentuneesta imusolmukkeesta voidaan puolestaan ottaa koepala, jotta toksoplasmoosi voidaan erottaa lymfoomasta.
Mikäli toksoplasma aiheuttaa vain imusolmukkeiden suurentumisen, ei sitä tarvitse hoitaa. Jos potilaalla on kuitenkin korkea kuume, keuhkokuume, aivotulehdus tai potilaan puolustusjärjestelmä on jostain syystä puutteellinen, hoidetaan toksoplasmoosi antibiooteilla. Samoin raskaana olevien äitien ja vastasyntyneiden toksoplasmoosit hoidetaan aina antibiooteilla. Raskaana olevan äidin sekä vastasyntyneen hoito lääkkeillä pienentää lapseen kohdistuvia riskejä merkittävästi.
Erityisiä ehkäisytoimenpiteitä toksoplasmoosiin suositellaan vain raskaana oleville naisille. Kissan hiekkalaatikoita tyhjentäessä suositellaan kumihanskoja ja laatikot tulee pestä kuumalla vedellä. Kissaa ei tarvitse eristää, sillä vain harva kissa on tartuttava. Koska kissat saavat toksoplasmatartunnan usein pentuna, ei uuden kissanpennun ottoa suositella raskauden aikana.
Puutarhatöitä tehdessä on suositeltavaa käyttää myös käsineitä. Vihannekset ja hedelmät tulee kuoria tai pestä kunnolla ennen syömistä, eikä raakaa lihaa saa syödä. Raakoja munia ja pastöroimattomia maitotuotteita tulee välttää. Kädet tulee pestä usein ruokaa laittaessa, ennen ja eri vaiheiden välillä.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00619 http://www.zoonoosikeskus.fi/portal/fi/zoonoosit/loisten_aiheuttamat_taudit/toksoplasmoosi/