info@tohtorille.fi
Vaskuliitti tarkoittaa verisuonitulehdusta. Vaskuliitteja on useita eri tyyppejä ja ne ovat usein vakavia, mutta onneksi hoidettavia ja harvinaisia, tauteja.
Vaskuliittien eli verisuonitulehdusten taustalla ovat ilmeisesti vasta-ainetuotannon eli immunologiset reaktiot. Tarkkoja syitä ja taudin mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta. Vain valtimossa esiintyvää tulehdusta kutsutaan myös arteriitiksi.
Vaskuliitit voivat ahtauttaa, tukkia tai laajentaa verisuonia. Tulehduksen seurauksena voi olla hapenpuute tai verenvuodot kudoksissa. Vaskuliittien oireet ovat riippuvaisia siitä, minkä elimen verisuonia tulehdus vaurioittaa.
Yleisoireita vaskuliiteissa ovat kuume, laihtuminen, väsymys sekä lihas- ja nivelkivut. Iholle voi tulla punapilkkuista ihottumaa, ja oireina voi olla myös vatsakivut, nenäverenvuodot, veriyskä ja muut keuhko-oireet, munuaisvaurio tai korkea verenpaine. Moniin vaskuliitteihin liittyy myös ääreishermojen oireet, usein polttavat kivut tai pistely käsissä ja jaloissa.
Sekundaariset vaskuliitit liittyvät muihin autoimmuunitauteihin ja niiden oireet liittyvät yleensä ihon pieniin verisuoniin. Käsiin ja sääriin voi tulla haavaumia. pahimmillaan kuolio. Esimerkiksi vaikeaan nivelreumaan liittyy usein sekundaarinen vaskuliitti.
Vaskuliitteja on monia eri tyyppejä, jotka voidaa pääpiirteissään jakaa suurten suonten vaskuliitteihin ja pienten suonten vaskuliitteihin. Suurten suonten vaskuliitteja ovat esimerkiksi jättisoluarteriitti, Takayasun tauti sekä valtimoiden kyhmytulehdus (polyarteritis nodosa).
Jättisoluarteriitissa valtimon seinästä on löydettävissä runsaasti suuria, monitumaisia soluja. Tavallinen jättisoluarteriitti on ohimovaltimon tulehdus eli temporaaliarteriitti. Oireina voi olla kuume, yleistilan lasku ja lihasoireet. Temporaaliarteriitti uhkaa myös silmien verenkiertoa ja seurauksena voi pahimmillaan olla sokeutuminen. Oireena on usein myös päänsärky ohimoilla ja kipu leukaperissä pureskellessa. Jättisoluarteriitteja esiintyy vain yli 50 -vuotiailla, esiintymishuipun ollessa noin 70 vuoden iässä.
Takayasun tauti on länsimaissa harvinainen, mutta aasialaisilla yleisempi muoto vaskuliitista. Tavallisimmin siihen sairastuvat nuoret naiset. Takayasun taudissa vaurioituvat aortta ja sen päähaarat. Oireina on alussa tavallisesti lihas- ja nivelkipuja, joskus kuumetta. Myöhemmässä vaiheessa oireet liittyvät pään ja yläraajojen verenkiertohäiriöihin.
Valtimoiden kyhmytulehdus on harvinainen, lähinnä keski-ikäisillä miehillä esiintyvä verisuonitulehdus. Sen oireita ovat yleisoireet, laihtuminen, kuume ja sairauden tunne sekä osalla vatsakivut, oksentelu ja ripuli. Monilla ilmenee myös ääreishermoston toiminnan häiriöitä ja osalla munuaistautia. Myös aivoverenvuodot ovat mahdollisia.
Pienten suonten vaskuliitteja ovat puolestaan muun muassa granulomatoottinen polyangiitti (Wegenerin granulomatoosi), Churg-Straussin oireyhtymä sekä Henoch-Schönleinin purppura.
Granulomatoottinen polyangiitti saa nimensä jyvämäisistä solukertymistä, granuloomista. Sen alkuvaiheen oireisiin kuuluvat yleisoireet, kuume ja laihtuminen sekä ylähengitystieoireet, kuten pitkäaikainen poskiontelotulehdus ja verinen nuha. Myöhemmin voi kehittyä yskä, johon liittyy märkäiset yskökset. Usein esiintyy myös munuaisvaurioita, välikorvan tulehduksia sekä silmäoireita.
Churg-Straussin oireyhtymä muistuttaa granulomatoottista polyangiittia ja sen oireisiin kuuluvat kuume ja laihtuminen, joskus ääreishermoston, munuaisten ja sydämen häiriöt. Oireyhtymään sairastuvat tyypillisesti astmaa sairastavat atoopikot.
Henoch-Schönleinin purppura on tavallista lapsilla ja seuraa usein ylähengitysteiden infektiota. Tyypillisin oire on purppuraksi kutsuttu ihottuma, joka johtuu ihonalaisista verenpurkaumista. Yleisiä oireita ovat myös kuume ja nivelkivut, osalla potilaista on vatsavaivoja ja oksentelua, jossa voi olla verta.
Vaskuliitin toteamiseksi otetaan usein koepala oireita aiheuttavasta kudoksesta. Lisäksi laboratoriokokein määritetään lasko ja CRP, jotka usein ovat vaskuliitissa koholla. Joidenkin vaskuliittien toteamisessa auttaa autovasta-aineiden määritys verikokeesta. Lisäksi voidaan tehdä muita laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia mahdollisten vaurioiden ja elintoimintojen tutkimiseksi.
Vaskuliittien hoito perustuu yleensä kortisonivalmisteisiin. Joskus mukaan liitetään solunsalpaajia. Esimerkiksi temporaaliarteriitin hoidossa käytetään aluksi tavallista suurempaa kortisoniannosta ja jatkossa pitkään pienempää annosta.
Henoch-Schönleinin purppura poikkeaa muista vaskuliiteista siinä, että se paranee yleensä itsestään, ilman lääkitystä. Jos tautiin kuitenkin liittyy munuaistauti, hoidetaan sitä lääkkeillä. Jos vaskuliitti liittyy johonkin reumasairauteen, tulisi sen hoitoa tehostaa.
Suurin osa vaskuliittiin sairastuneista paranee lopulta kokonaan, mutta osalla tauti voi olla vaikea. Ennuste on huonompi, mikäli esiintyy laajoja kuolioita ja sisäelinvaurioita.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00751 http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/vaskuliitit/ http://www.pshp.fi/fi-FI/Palvelut/Reumasairaudet/Verisuonitulehdus