Vilja-allergia

Vilja-allergia

Vilja-allergia on yksi merkittävimmistä ruoka-aineallergioista. Ruoka-aineallergiat puhkeavat tavallisesti alle vuoden ikäisillä lapsilla, helpottavat noin 2–3 vuoden jälkeen ja häviävät kouluikään mennessä. Jotkin ruoka-allergiat säilyvät kuitenkin pitkään, jopa koko elämän.

Mitkä viljat aiheuttavan allergiaa?

Tavallisimmin allergiaa aiheuttavat viljoista vehnä, ohra ja ruis. Kaura aiheuttaa allergiaoireita harvemmin. Allerginen voi olla yhdelle tai useammalle viljalle kerrallaan. Myös maissille, riisille, hirssille ja tattarille voi allergisoitua, mutta usein ne sopivat vilja-allergikoille.

Vilja-allergiaa esiintyy pääasiassa lapsilla ja aikuisilla se on harvinaista. Allergia siis usein häviää lapsen kasvaessa. Allergisoituminen vaatii altistumisen allergiaan tuottavalle allergeenille joko suoraan tai lapsilla esimerkiksi äidinmaidon kautta. Viljojen allergisoiva osa, allergeeni, on niiden proteiinit.

Allergia on häiriö elimistön puolustusmekanismeissa. Vilja-allergiassa viljan valkuaisaineet toimivat allergeeninä aiheuttaen puolustusreaktion. Keho alkaa tuottaa vasta-aineita viljan proteiineja kohtaan, jolloin syntyy allergian oireet.

Vilja-allergian oireet

Ruoka-aineallergioissa allerginen reaktio voi tulla ruoan syömisen lisäksi myös ruoka-ainetta koskettamalla tai hengitysilman välityksellä. Tavallisimpia allergiaoireita ovat ihottuma, vatsakivut, ripuli, nuha ja astma. Vilja-allergia aiheuttaa yleensä iho- ja suolisto-oireita.

Vilja-allergian hoito

Vilja-allergiaa voidaan tutkia verikokeella, mutta lopullinen varmistus allergiasta saadaan viljojen välttelyn ja niille altistamisen avulla.

Hoitona vilja-allergiaan on oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen. Osa allergisista sietää viljaa vähäisissä määrin, osalla allergia on vaikeampaa ja allergeenit on karsittava ruokavaliosta täysin. Vilja-allergian kohdalla on huomioitava, että viljoja käytetään ilmeisten tuotteiden, kuten leipien ja jauhojen, lisäksi osana hyvin monissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi pastassa, korppujauhoissa, sinapeissa, mausteseoksissa ja joissain makeisissa voi olla viljoja.

Vilja-allergikkojen tulee korvata ruokavaliosta poistetut viljat muilla, sopivilla ruoka-aineilla. Vehnälle, ohralle ja rukiille allergiset voivat usein käyttää niiden etäisempää sukulaista kauraa sekä maissia, riisiä, hirssiä tai tattaria. Parasta on käyttää korvaavia ruoka-aineita täysjyvätuotteina.

Vaikeasti allergisen on hyvä varautua lääkärin ohjeiden mukaan myös tilanteeseen, jossa allergisoivaa viljaa nauttii vahingossa.

Keliakian ja vilja-allergian erot

Keliakia ja vilja-allergia sekoitetaan toisinaan, sillä niillä on samankaltaisia oireita, ja keliakiaa sairastava ei siedä vehnää, ohraa tai ruista. Vilja-allergia ja keliakia ovat kuitenkin eri sairauksia, joilla on muun muassa erilainen vaikutusmekanismi elimistössä.

Keliakiassa vehnän, ohran ja rukiin proteiini, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa ja aiheuttaa tulehdusreaktion. Seurauksena on allergiaoireita muistuttavien oireiden lisäksi muun muassa imeytymishäiriöitä. Keliakiassa elimistössä syntyy vasta-aineita elimistön omia kudoksia vastaan, kun taas vilja-allergiassa vasta-aineet muodostuvat viljan proteiineja vastaan.

Keliakia eroaa vilja-allergiasta myös siinä, että se on parantumaton sairaus. Oireet voidaan saada kuriin ruokavaliolla, mutta varsinaisesti sairaudesta ei parannuta koskaan, ja ruokavaliohoito on elinikäinen. Kuten aiemmin mainittiin, vilja-allergiasta puolestaan usein paranee iän myötä. Keliakia voi puhjeta missä tahansa iässä, useimmiten nuorilla aikuisilla, kun taas vilja-allergia puhkeaa yleensä varhain lapsuudessa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00028 http://www.ravitsemuspassi.fi/valmennus.php?k=219835 https://www.keliakialiitto.fi/ http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat+ruoka-allergian+aiheuttajat/vilja http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/ruoka-allergian+oireet/
OP Kevytyrittäjä