Virtsatietulehdus, virtsarakon tulehdus, munuaisallastulehdus, virtsaputken tulehdus

Virtsatietulehdus

Merkittävimmät virtsatietulehdukset ovat virtsarakon tulehdus (kystiitti), munuaisallastulehdus (pyelonefriitti) sekä virtsaputken tulehdus. Virtsarakon tulehdus on näistä selvästi yleisin ja kokonaisuudessaan toiseksi yleisin infektio Suomessa heti hengitystieinfektioiden jälkeen.

Virtsatietulehdusten aiheuttajat

Virtsarakon tulehduksen aiheuttavat tavallisesti bakteerit, jotka ovat peräisin omasta suolistosta, välilihan tai nivusten alueelta. Bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon ja aiheuttavat tulehduksen. Tavallisin aiheuttajabakteeri on E. coli eli kolibakteeri. Joskus naiset saavat virtsarakon tulehduksen yhdynnän jälkeen, mutta silloinkin aiheuttaja on tavallisesti oman elimistön bakteerit. Naisilla kystiitti on selvästi miehiä yleisempi, johtuen naisten lyhyemmästä virtsaputkesta.

Kystiitille altistavia tekijöitä ovat vaihdevuosi-ikäisillä naisilla heikentynyt limakalvo, joskus yhdynnät ja etenkin iäkkäillä miehillä virtsateiden virtausesteet, esimerkiksi suurentunut eturauhanen. Toistuva katetrointi tai pitkäaikainen katetrin käyttö sairaalassa altistavat myös tulehduksille.

Tulehdus voi edetä ylöspäin aina munuaisiin asti aiheuttaen munuaisallastulehduksen. Syynä voi olla esimerkiksi poikkeavuus anatomiassa. Joskus myös verenkierron bakteerit voivat aiheuttaa pyelonefriitin.  

Virtsaputken tulehduksen voi aiheuttaa myös sukupuolitauti. Taustalla on tällöin klamydia tai tippuri.

Suomessa hoidetaan vuosittain noin 250 000 virtsatietulehdusta. Naisilla tulehdukset ovat yleisiä jo nuoresta alkaen. Miehillä virtsatietulehdukset yleistyvät vasta iäkkäänä, usein eturauhasen liikakasvun myötä.

Virtsatietulehduksen oireet

Virtsarakon tulehduksen yleisimmät oireet ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, kirvely virtsatessa ja alavatsan jomottava kipu. Kirvely korostuu erityisesti virtsaamisen loppuvaiheessa. Joskus virtsassa voi olla myös verta. Virtsaputken tulehduksessa puolestaan kirvely ja kipu ovat pahimmillaan virtsaamisen alussa. Pahanhajuinen virtsa, epätavallinen virtsan väri tai virtsankarkailu yksin oireina eivät viittaa virtsarakon tulehdukseen.

Munuaisallastulehduksen tavalliset oireet ovat kuume sekä kipu kyljessä ja selässä. Varsinkin iäkkäämmillä tulehdus voi aiheuttaa yleiskunnon romahduksen, oksentelua tai pelkästään sekavuutta, ilman virtsatieoireita tai kuumetta.

Virtsatietulehduksen toteaminen

Virtsatietulehdus voidaan todeta liuskapikatestien ja bakteeriviljelyn avulla. Huolelliset tutkimukset ovat aina tarpeen, jos tulehdus on ensimmäinen, tulehdus on miehellä, raskaana olevalla naisella, lapsella, iäkkäällä tai huonokuntoisella potilaalla. Samoin sairaalassa tulleet tulehdukset tai sairaalahoitoon johtavat tulehdukset tutkitaan aina.

Jos tulehdus on lieväoireinen ja perusterveellä naisella, jolla tulehduksia on ollut ennenkin, voidaan hoito aloittaa ilman tutkimuksia oireiden perusteella. Joskus hoidon voi aloittaa itsekin, jos tuntee oireet ja on saanut kotiin aiemmin antibiootit.

Epäilys sukupuolitaudista on myös aina syy hakeutua tutkimuksiin. Munuaisallastulehdus tutkitaan myös aina lääkärissä ja tällöin tarvitaan muutakin kuin virtsakokeet. Jos potilaan kuume on korkea, tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Joskus virtsanäytteistä löydetään bakteereita oireettomilta potilailta. Hoito ei tällöin ole tarpeen, paitsi, kun kyseessä on raskaana oleva nainen. Oireeton bakteerivirtsaisuus raskaana ollessa altistaa virtsatietulehdukselle ja keskenmenolle.

Virtsatietulehduksen hoito

Virtsatietulehdukset hoidetaan antibiooteilla. Virtsarakon tulehdukseen määrätään yleensä 3–5 päivän kuuri. Yleensä oireet helpottavat päivässä tai parissa, ja tulehdus hoituu yhdellä kuurilla. Jos oireet eivät kuurin jälkeen ole helpottaneet tai ne uusivat neljän viikon kuluessa, tulee hakeutua lääkäriin, vaikka kotona olisi jäljellä antibiootteja.

Toistuvista tulehduksista kärsiville naisille voidaan joskus antaa kotiin antibiootteja omatoimista hoitoa varten. Usein virtsatietulehduksen saavalle voidaan toisinaan määrätä myös pitkäaikainen estolääkitys pienellä antibioottiannostuksella. Jos tulehdus tulee toistuvasti yhdynnän seurauksena, voidaan kokeilla kerta-annosta antibiootteja aina yhdynnän jälkeen.

Munuaisallastulehdus vaatii pidemmän antibioottikuurin. Yleensä kuuri kestää 10–14 päivää. Hyväkuntoinen potilas voidaan hoitaa kotona, mutta etenkin iäkkäät potilaat hoidetaan yleensä sairaalassa ainakin muutaman päivän ajan.

Virtsatietulehdusten ehkäisy

Tärkeintä tulehdusten ehkäisyssä on hyvä käsi- ja intiimialueiden hygienia. Intiimialueita ei kuitenkaan tule pestä liikaa, sillä se voi jopa altistaa tulehduksille.

Jos tulehdus seuraa usein yhdyntää, on hyvä virtsata välittömästi sekä ennen että jälkeen yhdynnän. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla paikallisten estrogeenivalmisteiden käyttö voi vahvistaa limakalvoja ja ehkäistä tulehduksia. Karpalokapselien tai -mehun käyttö ehkäisee osalla virtsatietulehduksia. Virtsaputken tulehduksia aiheuttavilta sukupuolitaudeilta suojaa kondomi.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00615 http://www.terve.fi/virtsatietulehdus/virtsatietulehdus
OP Kevytyrittäjä