Vyöruusu

Vyöruusu

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama paikallinen infektio. Se voi ilmetä missä tahansa tuntohermon hermottamalla alueella kehossa. Vyöruusun oireita ovat kipu ja rakkulaihottuma.

Mikä on vyöruusu?

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama infektio. Vesirokkovirus jää muiden herpesvirusten tavoin elämään elimistöön sairastamisen jälkeen ja voi aktivoitua myöhemmin aiheuttaen vyöruusun. Infektio on paikallinen, yleensä yhden tuntohermon hermottavalla alueella, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon.

Virus aktivoituu yleensä elimistön vastustuskyvyn alennuttua esimerkiksi iän, jonkin sairauden tai lääkityksen vuoksi. Vyöruusu on harvinainen lapsilla ja nuorilla aikuisilla, iän karttuessa se yleistyy huomattavasti. Myös stressi vaikuttaa vyöruusun puhkeamiseen.

Vyöruusu voi uusiutua sen sairastaneella jopa vuosien kuluttua.

Vyöruusun oireet

Tavallisesti vyöruusun ensioire on särky jopa noin viikko ennen ihottuman ilmaantumista. Iho voi myös kutista ja olla kosketusarka. Iho alkaa punoittaa ja siihen nousee muutaman millimetrin kokoisia, kirkkaita rakkuloita. Rakkuloita voi olla muutamasta satoihin ja ne ovat vartalon toisella puolella, eivätkä ylitä vartaloin keskiviivaa. Yleisimmin vyöruusu on kasvojen ja vartalon iholla, mutta se voi infektoida myös silmän, ja rakkuloita voi tulla myös suuhun ja nieluun.

Rakkuloita ilmestyy jopa viikon ajan. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja parantuvat noin 4-6 viikon aikana. Oireisiin voi kuulua myös lämmön nousua ja yleistä sairauden tunnetta.

Iho-oireiden jälkeen vyöruusualueen kipu ja särky voivat jatkua kuukausia, tai harvinaisissa tapauksissa jopa vuosia. Pitkittyneitä hermosärkyoireita on alle 5%:lla alle 60 -vuotiaista,  mutta noin viidenneksellä yli 80 -vuotiaista. Hermosärky ilmenee tavallisimmin tuikkivana kipuna.

Vyöruusu on yleensä helppo todeta oireiden perusteella. Joskus pakaran genitaaliherpes muistuttaa vyöruusua, jolloin diagnoosi on syytä varmistaa rakkulanäytteestä

Vyöruusun hoito

Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona. Kipuihin voi käyttää mitä tahansa itselleen sopivaa reseptivapaata särkylääkettä. Ihoa hoidetaan pesuilla ja antiseptisella voiteella. Koska rakkuloissa on eläviä viruksia, ne voivat tartuttaa henkilön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Ihottumaa voi tarvittaessa suojata apteekin hydrokolloidisiteellä tartunnan estämiseksi.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos vyöruusu on otsan, nenän tai silmien alueella, särky on kovaa tai yleiskunto huono. Myös yli 60 -vuotiaiden ja immuunivajaustilasta kärsivien tulee mennä lääkäriin.

Hoitona käytetään viruslääkitystä (asikloviiri, valasikloviiri, famsikloviiri), ja tarvittaessa reseptisärkylääkkeitä. Hoito tulee aloittaa kolmen vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.

Vyöruusua vastaan on myös rokote, jota käytetään yli 60 -vuotiaille. Rokote ei kuulu kansalliseen rokoteohjelmaan.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00554 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00550 http://www.terve.fi/ruusu/vyoruusu-potilasohje
OP Kevytyrittäjä