info@tohtorille.fi
Päänsärky on erittäin yleinen oire, joka voi johtua lukuisista eri syistä. Lähes kaikki kärsivät päänsärystä joskus, naiset miehiä useammin.
Aivoissa itsessään ei ole kipuja tuntevia hermopäätteitä. Päänsärky voi kuitenkin olla peräisin monista muista lähteistä. Päänsäryn lähteitä voivat olla lihakset, verisuonet, aivokalvot ja -hermot, luukalvot, silmät, poskiontelot, korvat tai hampaat. Näissä lähteissäkin päänsäryn voi aiheuttaa monet eri ärsykkeet.
Tavallisimpia päänsäryn tyyppejä ovat migreeni ja lihasperäiset jännityspäänsäryt. Migreenin taustalla on häiriö aivorungon hermotumakkeissa. Migreeni on yleisempää naisilla estrogeenitasojen vaihtelun vuoksi. Yleisiä ovat myös tulehduksista johtuvat päänsäryt, esimerkiksi poskiontelotulehduksen, hampaiden tai korvien tulehduksen yhteydessä. Monet virustaudit voivat aiheuttaa itsestään paranevan aivokalvontulehduksen, joka ilmenee päänsärkynä.
Muita päänsäryn syitä voivat olla pään vammat, aivoverenkierron häiriöt, kolmoishermosärky ja muut hermostoperäiset syyt, kova rasitus, purentaviat, hampaiden narskuttelu öisin sekä aivokasvaimet. Monet yleiset sairaudet voivat myös aiheuttaa päänsärkyä. Erityisesti miehillä esiintyy myös periytyvää sarjoittaista päänsärkyä, Hortonin tautia. Hortonin tauti on kuitenkin melko harvinainen.
Päänsäryn taustalla voivat olla myös alkoholi tai särkylääkkeiden liikakäyttö. Päivittäinen särkylääkkeiden käyttö voi ylläpitää päänsärkyä, tällöin puhutaan särkylääkepäänsärystä. Myös särkylääkkeistä vieroittamiseen kuuluu aluksi oireena päänsärky. Samoin alkoholin tai esimerkiksi kahvin juonnin lopettaminen voi alkuun aiheuttaa päänsärkyä.
Usein päänsärkyyn ei onnistuta löytämään syytä. Päänsäryn kuitenkin aiheuttaa vain harvoin vakava sairaus, kuten aivokasvain.
Siinä missä päänsäryn voi aiheuttaa monet eri syyt, päänsärky voi myös ilmetä monella eri tavalla. Kipu voi olla jatkuvaa tai tulla kohtauksina, se voi vaihdella lievästä jomotuksesta kovaan jyskyttävään kipuun. Myös kivun paikka voi vaihdella.
Migreenin liittyy joskus ennakko-oireita ennen päänsärkyä. Särky tulee äkillisenä kohtauksena ja on tavallisesti keskivahvaa tai kovaa kipua. Ennakko-oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, keskittymiskyvyn puute, valo- tai ääniherkkyys, pahoinvointi ja sumea näkö. Auralliseen migreeniin kuuluvat ennakko-oireina tyypillisesti näköoireet, silmissä välähtelevät sahalaita- ja pallokuviot.
Migreenikipu on usein sykkivää ja tuntuu toispuoleisena tai toisen silmän takana. Kohtauksen kesto vaihtelee muutaman tunnin ja jopa kolmen päivän välillä. Migreenille ominaista on, että kevytkin liikkuminen pahentaa kipua. Samoin pahoinvointi ja ääni- sekä valoherkkyys ovat tavallisia oireita migreenikohtauksen aikana. Migreenin lisäksi kovaa, äkillistä päänsärkyä voi aiheuttaa muun muassa aivoverenvuoto ja kova fyysinen rasitus. Fyysisen rasituksen aiheuttama päänsärky menee kuitenkin yleensä ohi nopeasti, noin 15–20 minuutissa.
Lihaksiin liittyvä jännityspäänsärky puolestaan alkaa yleensä hitaasti ja pahenee tyypillisesti iltaa kohden. Särky alkaa tavallisesti niskasta ja takaraivolta ja leviää sieltä koko pään alueelle. Jännityspäänsärkyyn voi liittyä myös lihasten kireys ja kosketusarkuus, mutta aina näin ei ole. Kipu on yleensä tasaista ja puristavaa, joskus pää tuntuu raskaalta. Jännityspäänsärky on voimakkuudeltaan yleensä lievää tai keskivahvaa, Tavallista jännityspäänsärylle on myös, että se helpottaa yön aikana.
Sarjoittaiseen päänsärkyy kuuluvat äkilliset kipukohtaukset, joissa kipu keskittyy toisen silmän ympärille. Kipu on voimakasta ja kohtaus uusii yleensä aina samaan aikaan, usein aamuyöllä. Kohtauksia voi olla useita päivässä tai välillä voi olla pari päivää. Kivut jatkuvat viikoista kuukausiin ja voivat välillä pysyä pitkään poissa. Hortonin taudissa kipukohtauksiin liittyy myös kivun puoleisen silmän punoitus tai vuotaminen, nenän tukkoisuus tai vuotaminen ja mahdollisesti silmäluomen turvotus.
Purennan ja öisen hampaiden narskuttelun aiheuttama päänsärky on usein jomottavaa ja tuntuu ohimoilla tai otsalla. Ohimoiden päänsäryn takana voi olla myös otsa- tai poskiontelotulehdus. Kolmoishermosärky taas tuntuu kasvoilla sähköiskumaisena kipuna. Kolmoishermosäryn voi laukaista esimerkiksi kasvojen kosketus tai lämpötilan vaihtelut.
Satunnaista, lievää päänsärkyä voi hoitaa itse kotona särkylääkkeillä. Samoin, jos kivun syy on selvä eikä vaadi lääkärin hoitoa, esimerkiksi alkoholin juonnin jälkeen. Jännityspäänsäryn hoidossa myös omat toimet, kuten liikunta, venyttely, hieronta ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeet auttavat. Särkylääkepäänsärkyyn auttaa vain särkylääkkeiden käytön lopetus pariksi viikoksi, jonka jälkeen jatkuvaa käyttöä vältetään. Toistuvan, jatkuvan kivun, joka haittaa elämää, syy sen sijaan kannattaa aina selvittää lääkärissä oikeanlaisen hoidon varmistamiseksi.
Migreeniä helpottaa usein hämärässä ja viileässä huoneessa lepo. Joillakin tavalliset särkylääkkeet riittävät hoidoksi, mutta monet tarvitsevat lääkärin määräämiä täsmälääkkeitä. Usein toistuviin kohtauksiin voidaan määrätä myös jatkuva estolääkitys.
Myös Hortonin taudin kipukohtauksia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Joskus hoitona käytetään myös kortisonia tai 100 % happea.
Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos kipu on äkillistä ja voimakasta tai siihen liittyy muita oireita, kuten tajunnan häiriöt, tunnottomuus, halvaus, puhehäiriöt, kouristukset, yleistilan heikkeneminen, niskajäykkyys, oksentelu tai korkea kuume. Päähän kohdistuneet vammat tulee myös aina tutkituttaa lääkärissä, mikäli niihin liittyy lievää jomotusta voimakkaampi kipu tai kipu esiintyy vamma-aluetta laajemmin.
Lääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua pian myös, jos äkillisesti alkanut päänsärky, ilman muita oireita, kestää useita päiviä tai jos pääsärkykohtauksia alkaa tulla tiheämmin. Jos hitaasti kehittyvään tai satunnaiseen päänsärkyyn liittyy tajunnan, näön tai kuulon häiriöitä, pahoinvointia, tuntohäiriöitä tai liikehäiriöitä, on myös mentävä tutkimuksiin pian.
Kiirentöntä hoitoa puolestaan kaipaavat purennan häiriöt. Jos kipu paikallistuu puremalihaksiin tai leukaniveleen, hakeudutaan hammaslääkärin hoitoon. Hammaslääkäri suunnittelee hampaiden oikomishoidot yksilöllisesti ja hampaiden narskuttelun vuoksi voidaan öitä varten tehdä hammassuoja.