info@tohtorille.fi
Allergia tarkoittaa tilaa, jossa elimistössä on vasta-aineita tai herkistyneitä valkosoluja jotain allergian aiheuttajaa, allergeeniä, kohtaan. Allergia voi olla nopeaa tai hidasta, eli oireet voivat ilmaantua nopeasti allergeenille altistumisen jälkeen tai vasta jopa päivien kuluttua.
Allergiat ovat eräänlaisia virheitä ihmisen immuunijärjestelmässä. Allergian aiheuttajaa kutsutaan allergeeniksi ja allergeenejä voivat olla esimerkiksi siitepölyt, eläinpölyt, ruoka-aineet, erilaiset materiaalit sekä lääkeaineet.
Nopea allergia eli atopia oireilee allergeenille altistumisen jälkeen minuuttien tai kymmenien minuuttien sisällä. Atopiassa elimistössä kehittyy immunoglubuliini E -vasta-aineita jotain ympäristön valkuaista tai kemikaalia kohtaan. Vasta-aineet kiinnittyvät ihon ja limakalvojen syöttösoluihin, jotka alkavat vapauttaa muun muassa histamiinia, joka kutsuu paikalle tulehdussoluja ja vaikuttaa verisuoniin. Seurauksena ovat allergiaoireet.
Hitaat allergiat puolestaan oireilevat tuntien, tai jopa useiden vuorokausien, jälkeen altistumisesta. Hitaassa allergiassa reaktion välittävät herkistyneet valkosolut. Useimmat hitaat allergiat ovat kosketusallergioita. Yleisiä allergeenejä kosketusallergiassa ovat nikkeli, kulta, hajusteet sekä kumikemikaalit. Lääkeaineallergiat voivat olla hitaita tai nopeita.
Taipumus atopiaan on perinnöllistä ja yleistä. 1950 -luvulta lähtien allergiat yleistyivät nopeasti, mutta vuosituhannen vaihteessa allergisten määrän kasvu on useissa euroopan maissa pysähtynyt tai jopa kääntynyt laskuun. Nuorista aikuisista noin 40–45 % on herkistynyt siitepölyille, eläimille tai ruoka-aineille.
Hidas allergia puolestaan ei ole perinnöllistä. Hitaiden allergioiden kehitys vie viikkoja ja usein jopa vuosia. Kullalle ja nikkelille on nuorista naisista herkistynyt noin 10 %. Nuorista miehistä nikkelille on allergisia pari prosenttia ja kullalle noin yksi prosentti.
Allergioiden puhkeamiseen sekä oireisiin vaikuttaa altistuminen allergeenille, eli kuinka paljon on tekemisissä allergeenin kanssa.
Nopea allergia voi oireilla monin tavoin. Oireita ovat kohde-elimestä riippuen kutina, nokkosihottuma, allerginen nuha, allerginen silmätulehdus, allerginen astma, atooppinen ihottuma, vatsavaivat tai anafylaktinen reaktio.
Anafylaktinen reaktio on äkillinen yliherkkyysreaktio, joka voi olla hengenvaarallinen. Anafylaktinen reaktio alkaa usein hiuspohjan, kämmenien ja huulien kutinalla sekä kihelmöinnillä. Reaktio leviää ja ihoon nousee nokkospaukamia. Esimerkiksi huulissa ja silmäluomissa on turvotusta. Oireisiin voi kuulua myös äänen käheys, hengityksen vinkuminen ja kurkun kuristava tunne. Myös vatsaoireita, kouristuksia ja oksentamista tai ripulia voi tulla. Pulssi kiihtyy ja potilaan iho punoittaa. Vaikeissa tapauksissa esiintyy verenpaineen laskua ja sydämen rytmihäiriöitä.
Hitaiden allergioiden oireet ilmenevät allergisena kosketusihottumana. Ihottuman tuntomerkkejä ovat kutina, punoitus, hilseily ja lievä turvotus.
Nopeaa, atooppista allergiaa tutkitaan yleisesti ihopistokokein ja verikokeilla. Positiivinen tulos ei kuitenkaan aina tarkoita, että allergeeni aiheuttaisi oireita. Varmuus oireita aiheuttavasta yliherkkyydestä saadaan vain altistuskokeilla.
Kosketusallergiaa tutkitaan puolestaan lapputesteillä. Lapputestin positiivinen tulos ei myöskään ole varma merkki oireita aiheuttavasta allergiasta.
Allergioita voidaan hoitaa monin tavoin riippuen allergian kohteesta ja oireista. Tavallisimpia hoitoja ovat erilaiset allergialääkkeet ja allergeenin välttäminen.
Apteekeista saa lukuisia erilaisia allergialääkkeitä ilman reseptiä. Allergiseen nuhaan käytetään niin nieltäviä antihistamiineja kuin erilaisia nenäsumutteita. Nenäsumutteet perustuvat antihistamiineihin, kortisoniin tai natriumkromoglikaattiin.
Nieltäviä antihistamiineja on erilaisia ja niiden vaikutuksella voi olla yksilöllistä vaihtelua. Osa antihistamiineista väsyttää, mutta ei kaikki. Antihistamiinit ovat turvallisia pitkässäkin käytössä, niihin ei totu eikä niistä tule riippuvaiseksi. Lääkkeet tulevat halvemmaksi lääkärin reseptillä.
Allergisiin silmäoireisiin saatavilla on erilaisia silmätippoja. Antihistamiinitipat sopivat lyhytaikaiseen käyttöön. Histamiinin vapauttamista estäviä tippoja taas voi käyttää pitemmänkin ajan turvallisesti.
Iho-oireisiin, atooppiseen ihottumaan tai allergiseen kosketusihottumaan, käytetään tarvittaessa hoitona hydrokortisonivoidetta. Ilman lääkärin määräystä hydrokortisonia voi käyttää jo yli 1 -vuotiaille lapsille. Hydrokortisoni on parasta annostella pienille lapsille aamuisin, isommilla lapsilla ja aikuisilla voiteen levitysajalla ei ole merkitystä. Yksiprosenttista hydrokortisonia voidaan käyttää päivittäin kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen siirrytään ylläpitohoitoon kahdesti viikossa.
Ruoka-aineallergioita hoidetaan pääasiassa ruokavaliolla, eli välttelemällä allergeeniä. Ruokavalio suunnitellaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin avulla. Ruoka-aineallergiat ovat yleisiä pienillä lapsilla, mutta paranevat usein kouluikään mennessä. Siitepöly- ja eläinallergiat puolestaan säilyvät usein koko eliniän. Useimmat ruoka-aineille allergiset sietävät allergeeniä pienissä määrin ja pieni altistuminen voi jopa estää allergian lisääntymisen. Myös ruoan kuumentaminen vähentää usein allergeenisyyttä.
Siedätyshoito on vanha menetelmä allergian hoitoon. Hoidossa allergeenille altistetaan ihonalaisilla pistoksilla, kielen alle laitettavalla tabletilla tai ruoka-aineiden kohdalla nieltynä. Siedätyshoitoa käytetään, kun allergialääkkeillä ei saada riittävää hoitotehoa ja allergeenin välttäminen on vaikeaa.
Parhaiten siedätyshoito sopii koivu- ja heinäallergisille, hyvin myös pujolle allergisille. Joissain tapauksissa siedätyshoitoa käytetään myös ruoka-aineallergioiden sekä mehiläis- ja ampiaisallergioiden hoitoon. Harvemmin siedätyshoito on käytössä eläinallergioiden hoidossa.
Ruoka-aineallergioiden kohdalla siedätyshoito on vielä pääosin kokeiluasteella. Siedätyshoitoa käytetään tällä hetkellä lähinnä maitoallergian hoitoon.
Siedätyshoito ei paranna allergiaa kokonaan. Suurimmalla osalla hoidetuista siedätys kuitenkin lievittää oireita ja hoitotulokset säilyvät vuosia, monesti loppuelämän.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00561 http://www.terve.fi/allergia/40843-allergia http://www.allergiaterveys.fi/fi/tietoa-allergiasta-/allergia-yleisesti.html http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00201 http://www.allergiaterveys.fi/fi/tietoa-allergiasta-/allergian-itsehoitolaakkeet.html http://www.allergiaterveys.fi/fi/tietoa-allergiasta-/siedatyshoito.html http://www.allergiaterveys.fi/fi/tietoa-allergiasta-/ruoka-allergiat.html