• info@tohtorille.fi

Astma on yleisin pitkäaikainen hengitysairaus | Tohtorille.fi

Astma on keuhkoputken limakalvojen tulehdussairaus. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus sekä hengityksen vinkuminen. Astma on yleisin pitkäaikainen hengityssairaus Suomessa. Astma voi puhjeta missä tahansa vaiheessa elämää.

Mitä astma on?

Astma on keuhkoputken limakalvojen tulehdussairaus, jossa yleensä mikrobit tai allergeenit aiheuttavat tulehdusreaktion. Suuri osa astmaa sairastavista ovat allergikkoja ja saavat oireita hengitysilman allergeeneistä. Pitkään jatkuva ja toistuva tulehdus aiheuttaa häiriöitä keuhkojen toiminnassa, erityisesti keuhkoputken ahtautumista.

Sekä tulehdus että keuhkoputken ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, joilla elimistö pyrkii torjumaan hengitysilman vieraita aineita. Astmassa puolustusreaktio on liian voimakas ja toistuu usein, vaikka elimistö ei ole todellisessa vaarassa.

Vaikeassa, pitkään jatkuneessa astmassa keuhkoputkeen voi kehittyä rakenteellisia muutoksia. Keuhkoputkea ympäröiviin lihaskerroksiin tai keuhkoputken limakalvoihin voi esimerkiksi kasvaa ylimääräistä sidekudosta, mikä voi huonontaa keuhkojen toimintaa pysyvästi.

Astmaa sairastaa noin 7–10 % suomalaisista. Lisäksi arviolta noin 5 %:lla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Astma on toiseksi yleisin lääkehoitoa vaativa pitkäaikaissairaus verenpainetaudin jälkeen. Lapsilla astma on yleisin pitkäaikaissairaus.

Astman riskitekijät

Syyt astman puhkeamiseen ovat yksilöllisiä ja aina syyt eivät ole selviä. Astman taustalla voi olla myös perinnöllisyys. Ylähengitystiesairaudet, esimerkiksi allerginen nuha, voivat lisätä riskiä sairastua astmaan. Hyvällä hoidolla riskiä voidaan kuitenkin pienentää. Astmalle altistavat myös allergiat ja atopiat, tupakointi ja tupakansavu sekä ylipaino.

Sisäilman kosteusvaurioilla ja homeongelmilla on myös yhteys astmaan. Syy-seuraussuhteet ovat kuitenkin epäselvät.

Astmaatikoilla esiintyy tavallista enemmän refluksitautia, jossa vatsalaukun sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen aiheuttaen muun muassa närästystä. Refluksitauti itsessään ei kuitenkaan ilmeisesti aiheuta astmaa.

Astman oireet

Limakalvojen tulehdus ja keuhkoputken ahtautuminen aiheuttavat tyypillisimpiä astman oireita: yskää, limaneritystä, hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista. Kehon vuorokausirytmin vuoksi oireet esiintyvät erityisesti, ja voivat pahentua, öisin ja aamuisin. Oireet ovat vaihtelevia ja voivat pahentua nopeasti tai pikku hiljaa.

Lapsilla astman oireet ovat samoja kuin aikuisilla. Lapsilla voi kuitenkin myös kasvu hidastua, olla väsymystä ja lapsi voi vetäytyä leikeistä ja liikunnasta.

Astman oireita pahentavat monet tekijät. Pahimpia ovat hengitystieinfektiot, nuhakuumeet ja influenssa. Sisä- ja ulkoilman laatu sekä eri allergeenit, kuten siitepölyt ja eläinpölyt, vaikuttavat myös astman oireiluun.

Fyysinen rasitus aiheuttaa monille astmaoireita, ja usein puhutaankin rasitusastmasta. Kyseessä ei kuitenkaan ole erillinen astman tyyppi vaan rasitusoireet. Oireet aiheutuvat hengityksen kiihtymyksestä sekä kosteuden ja lämmön karkaamisesta hengitysteistä, jolloin tulehtuneet limakalvot ärtyvät ja keuhkoputki ahtautuu.

Astman toteaminen

Astman toteamiseen käytetään puhallusmittauksia. Uloshengityksen huippuvirtausnopeutta seurataan kotona kahden viikon ajan (PEF-seuranta). Spirometrialla mitataan keuhkojen tilavuutta, ja kuinka hyvin keuhkoputki on auki. Arvoja vertaillaan saman ikäisten, pituisten ja samaa sukupuolta olevien arvoihin.

Lisäksi voidaan tehdä allergiatestejä ja rasituskokeita. Astmatulehdusta on myös mahdollista tutkia hengitysilman typpioksidista, verikokein, ysköksestä tai nenän limasta.

Astman hoito

Lapsuusiän astma paranee usein itsestään. Joskus oireet häviävät vuosiksi, mutta palaavat myöhemmin aikuisena takaisin. Ajoissa havaittu ja tehokkaasti hoidettu astma voi lopettaa myös oireilun. Oireet myös vaihtelevat ja helpottavat joskus itsekseenkin, taipumus astmaan kuitenkin säilyy aina.

Astmaoireet hoidetaan pääasiassa lääkityksellä, ja usein oireet saadaan hoidettua pois jopa kokonaan. Lääkityksenä käytetään tavallisimmin sisäänhengitettäviä kortisoneja ja keuhkoputkea avaavia lääkkeitä. Joskus käytetään myös nieltäviä tabletteja.

Kortisonit hoitavat limakalvon tulehdusta helpottaen tai jopa poistaen oireet. Kun kortisonihoito on hyvässä tasapainossa, keuhkoputkea avaavia lääkkeitä ei tarvitse käyttää usein. Keuhkoputkea avaavat lääkkeet ovat kohtauslääkkeitä, joita otetaan tarvittaessa. Kortisonilääkitystä käytetään aluksi säännöllisesti päivittäin, mutta jos astma pysyy pitkään oireettomana voidaan kortisonia vähentää ja kokeilla jaksottaista hoitoa.

Pitkässä lääkehoidossa pyritään etsimään pienimmät määrät lääkkeitä, jotka tuovat hoitotehon. Astmalääkitystä ei kuitenkaan kannata vältellä lääke- tai kortisonipelon vuoksi, sillä se voi kroonistaa astman, ja oireet ovat pahempia kuin lääkkeen haittavaikutukset.

Lääkehoidon lisäksi astmaan on apua terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta sekä painon pudotuksesta. Allergioiden hoidosta lääkkeillä tai siedätyshoidolla on myös huolehdittava. Ilmanpuhdistimista ja -kostuttimista sekä hengityssuojaimista tai hengitysilman lämmittimistä voi olla myös olla jossain tilanteissa apua astmaoireisiin.

Tupakointi tulee ehdottomasti lopettaa, sillä se aiheuttaa keuhkoahtaumatautia ja pahentaa astmaa. Tutkimusten mukaan astmalääkkeet eivät myöskään toimi kunnolla tupakoitsijoilla.

Astmaatikon ja hänen läheistensä on hyvä ottaa kausi-influenssarokotus, koska influenssat ovat yksi pahimpia astmaoireiden aiheuttajia. Myös maksullinen pneumokokkirokote on hyvä, sillä se estää bakteerin aiheuttamia keuhkokuumeita.

Astmaa sairastavan on hyvä vältellä asetyylisalisyylihappoa (aspiriini) ja sen sukuisia lääkeaineita sisältäviä tulehduskipulääkkeitä (esimerkiksi Burana), parasetamolia voi useimmiten käyttää särkylääkkeenä. Beetasalpaajat, voivat myös pahentaa astman oireita.  

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00009 http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma/astman-toteaminen-ja-seuranta http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01027 http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma/astman-hoito http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/astma/astman-omahoito