• info@tohtorille.fi

Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä | Tohtorille.fi

Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä, jonka merkittävin oire on kivut eri puolilla kehoa. Suurin osa fibromyalgiaa sairastavista on naisia ja tavallisimmin sairaus puhkeaa 30–50 -vuotiaana. Fibromyalgiaa sairastaa noin 2–4 % väestöstä, mutta oireiden vahvuus ja hoidon tarve vaihtelee.

Fibromyalgian aiheuttajat

Perimmäistä syytä fibromyalgiaan ei tiedetä ja ilmeisesti sairaus voi kehittyä monella eri tavalla. Oireet aiheuttanee kuitenkin keskushermoston häiriö. Häiriön vuoksi potilaan kivun kokeminen on poikkeavaa, samanlainen ärsyke voi aiheuttaa voimakkaamman reaktion fibromyalgiaa sairastavalla kuin terveellä henkilöllä.

Fibromyalgian puhkeaminen yhdistetään usein johonkin infektioon, vammaan tai muuhun kivuliaaseen tilaan. Joskus oireet alkavat paikallisesta kivusta ja laajenevat yleiseksi kipuherkkyydeksi. Fibromyalgiaa sairastavilla on usein muita sairauksia. Esimerkiksi nivelreumaa sairastavilla on usein fibromyalgian oireita.

Stressiä on epäilty yhdeksi mahdolliseksi fibromyalgian aiheuttajaksi. Potilailla on todettu samanlaisia muutoksia hormonierityksessä kuin pitkäaikaisesta stressistä kärsivillä. Syy-seuraussuhde on kuitenkin epäselvä. Toinen hormonituotantoon liittyvä mahdollinen syy sairauden taustalla on huonosta tai vähäisestä unesta johtuva kasvuhormonin puutos. Kasvuhormonilla on kudoksia vahvistavia vaikutuksia ja fibromyalgiaan sairastuneilla on todettu kasvuhormonin erityksen vähenemistä.

Fibromyalgian oireet

Fibromyalgian tunnusomainen oire on laaja-alainen kipu. Jatkuvaa kipua tuntuu vartalon molemmilla puolilla ja sekä ylä- että alavartalossa. Kipu voi vaihdella paikkaa ja laatua. Usein kipu on kolottavaa, mutta se voi olla myös repivää, vihlovaa tai polttavaa. Kipuun vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, esimerkiksi kylmä ja kostea sää voivat pahentaa kipua, samoin stressi.

Tyypillistä on myös painelulle arat kohdat eri puolilla vartaloa, esimerkiksi niskassa, pakaroissa tai selässä. Oireet alkavat usein äkillisesti ja niitä saattaa edeltää jokin laukaiseva tekijä, kuten sairastuminen tai stressi.

Fibromyalgian tavallinen oire on myös uupumus. Väsymys alkaa heti aamulla ja jatkuu koko päivän. Potilaiden yöuni on usein huonoa ja katkeilevaa. Väsymysoireet voivat kivun tapaan vaihdella monien ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

Tyypillisten kipu- ja väsymysoireiden lisäksi fibromyalgiassa voi esiintyä vaihtelevasti monia muita oireita. Oireita voivat olla esimerkiksi turvotus, puutumisen ja pistelyn tunne, päänsärky, vatsaoireet, sydänoireet ja keskittymisen häiriöt tai masentuneisuus. Myös gynekologiset vaivat ja limakalvojen kuivuus ovat yleisiä.

Fibromyalgian hoito

Fibromyalgian toteaminen perustuu oirekuvaan ja muiden mahdollisten sairauksien poissulkuun. Tosin fibromyalgiasta kärsivällä voi olla samanaikaisesti jokin muukin sairaus. Laboratoriotutkimuksissa fibromyalgia ei aiheuta muutoksia.

Merkittävässä roolissa fibromyalgian hoidossa ovat omat toimet: liikunta, painonpudotus sekä unen laadun parantaminen. Lisäksi apua voi saada muun muassa lääkehoidosta, vertaistuesta ja psykoterapiasta. Fibromyalgiapotilaille järjestetään myös kuntoutuskursseja, joilla muun muassa kannustetaan omatoimiseen hoitoon. Omalla mielialalla sekä läheisten ja hoitohenkilöstön tuella on voimakas merkitys potilaan olotilaan. 

Liikunta on todettu merkittäväksi keinoksi lieventää fibromyalgian oireita. Liikuntaa aletaan harrastamaan vähitellen, aluksi vain muutama minuutti kerrallaan ja pikkuhiljaa liikunnan määrää lisäten. Liikunta saa vähän hikoiluttaa, mutta liikaa rasitusta tulee välttää. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi uinti, sauvakävely ja kevyt kuntosaliharjoittelu. Liikuntaa tulee harrastaa vähintään kahdesti viikossa, jotta se tehoaa. Alussa liikunta voi väliaikaisesti jopa pahentaa oireita, mutta jatkaessa liikkumista oireet helpottavat.

Ylipainoisilla potilailla laihdutuksen on todettu vähentävän oireita. Painonpudotus on vaikuttanut niin ikään potilaiden unen laatuun ja mielialaan. Tulehdusarvojen on myös todettu vähenevän laihdutuksen myötä, mikä ilmeisesti vaikuttaa oireisiin.

Yöunella on merkitystä fibromyalgian oireisiin ja usein potilaat nukkuvat huonosti. Unen laatua voi parantaa vähentämällä häiritseviä tekijöitä, kuten kahvin juontia, alkoholia sekä melua ja valoa makuuhuoneessa. Sängyn ja tyynyn valintaan on myös hyvä kiinnittää huomiota.

Jos omat toimet eivät riitä pitämään fibromyalgian oireita kurissa, voidaan turvautua lääkehoitoon. Lääkehoitona käytetään iltaisin masennuslääke amitriptyliiniä. Myös muut, uudet masennuslääkkeet voivat tehota. Joissain tapauksissa voidaan kokeilla myös hermoperäiseen kipuun tarkoitettuja lääkkeitä pregabaliinia tai gapapentiiniä. Tavallisista tulehduskipulääkkeistä tai lihasrelaksanteista ei ole apua.

Vaikean fibromyalgian hoidossa potilaalle laaditaan kuntoutusohjelma. Ohjelmaan kuuluu esimerkiksi liikunta, rentoutus, mahdollinen psykoterapia ja tarvittaessa lääkehoito.

Fibromyalgiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta useimpien potilaiden oireet helpottavat muutamien vuosien kuluessa eikä potilaille aiheudu pysyviä vaurioita sairaudesta. Fibromyalgiaan ei tunneta ehkäisykeinoja.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00016 http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/reumataudit/fibromyalgia/ http://www.terve.fi/fibromyalgia/fibromyalgia-mista-kyse-ja-miten-sita-tulisi-hoitaa