• info@tohtorille.fi

Keuhkoahtaumatauti on lähes aina seuraus tupakoinnista | Tohtorille.fi

Keuhkoahtaumatauti, eli COPD, on keuhkojen hitaasti etenevä pitkäaikaissairaus, jonka aiheuttaa lähes aina tupakointi. Keuhkoahtaumataudissa ilmaa keuhkoihin kuljettavat keuhkoputket ahtautuvat taudin nimen mukaisesti.

Mitä on keuhkoahtaumatauti?

Keuhkoahtaumatauti (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) on krooninen keuhkosairaus. Taudissa keuhkoputket ahtautuvat ja siihen liittyy usein myös keuhkolaajentuma sekä pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus. Ilman virtaus keuhkoissa heikkenee aiheuttaen taudille tyypillisen hengenahdistuksen. Keuhkoahtaumatauti kehittyy hitaasti, ja monesti tupakoijat eivät huomaa oireiden vakavuutta ajoissa.  

Keuhkoahtaumatauti todetaan yleensä keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla. Suomessa yli 64 -vuotiaista miehistä arviolta 12 % sairastaa tautia ja naisista 3 %. Tupakoivista yli 64 -vuotiaista miehistä enemmän kuin kolmanneksella on keuhkoahtaumatauti. Joidenkin arvioiden mukaan puolet kaikista tupakoijista sairastuu keuhkoahtaumatautiin jossain vaiheessa elämää.

Ennen keuhkoahtaumatautia on pidetty miesten sairautena, mutta naisten tupakoinnin yleistyttyä myös naiset ovat alkaneet sairastua tautiin.

Keuhkoahtaumataudin oireet

Keuhkoahtaumataudin kaksi tyypillistä oiretta ovat limaneritys keuhkoputkistä sekä hengenahdistus. Limaneritys ilmenee  niin sanottuna tupakkayskänä, yskiessä limaa nousee suuhun. Hengenahdistus kehittyy pikkuhiljaa ja aluksi oireilee vain kovassa rasituksessa. Hengenahdistus voi ilmaantua myös ilman tupakkayskää.

Taudin edetessä toimintakyky heikkenee asteittain jatkuvasti. Jossain vaiheessa tavallinen kävely alkaa aiheuttaa hengenahdistusta ja lopulta pelkät kotiaskareet saavat aikaan hengenahdistuksen. Pahimmillaan oireet ilmenevät lopulta levossakin.

Keuhkoahtaumataudin aiheuttajat

Lähes aina keuhkoahtaumataudin aiheuttaa tupakointi. Yli 90 % tautia sairastavista on tupakoijia. Tupakointi vahingoittaa keuhkoputkia ja saa bakteerit pesimään niissä. Tuloksena on krooninen keuhkoputkentulehdus, joka usein jatkuu vuosia ennen keuhkoahtaumataudin kehittymistä.

Keuhkoahtaumatautiin voi sairastua myös ympäristön tupakansavun, ilmansaasteiden, pölyn tai käryn seurauksena. Pölyisessä tai käryisessä ympäristössä työskentelevän riski sairastua keuhkoahtaumatautiin on suurentunut, erityisesti jos henkilö lisäksi tupakoi. Pölyisessä ympäristössä työskenteleville tehdäänkin keuhkojen toimintakoe (spirometria) vähintään kolmen vuoden välein.

Keuhkoahtaumatauti on yleensä keski-ikäisten tai sitä vanhempien tauti. Nuorelle keuhkoahtaumataudin voi aiheuttaa harvinainen, perinnöllinen aineenvaihduntasairaus Alfa 1-antitrypsiinin puutos.

Keuhkoahtaumataudin hoito

Keuhkoahtaumatautia sairastava voi vaikuttaa itse taudin etenemiseen. Tupakoinnin lopettamisella voidaan parhaillaan estää invalidisoiva toimintakyvyn heikkeneminen. Keuhkoputken rakenteellisia muutoksia ei voida enää parantaa, mutta krooninen keuhkoputkentulehdus lievittyy ja taudin eteneminen hidastuu tupakoinnin lopettamisella.

Myös liikunta on hyväksi taudin oireiden lievittämiseksi. Säännöllinen liikunta vahvistaa hengityslihaksia ja saa liman irtoamaan helpommin. Erityisesti kestävyysliikunta on hyväksi. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa ja laihdutuksesta on hyötyä oireiden lievittämisessä, jos ylipainoa on huomattavasti.

Limaneritystä voi helpottaa niin sanotulla pullopuhalluksella. Siinä puhalletaan muoviletkun kautta pulloon, jossa on vettä. Puhalluksen jälkeen yskitään pois irronnut lima.

Lääkehoito keuhkoahtaumatautiin ei ole yhtä tehokasta kuin astmaan. Oireita kuitenkin voidaan lievittää joko hengitettävillä (inhaloitavillaa) tai tablettimuotoisilla lääkkeillä. Lääkkeet muun muassa laajentavat keuhkoputkea. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen vastaanotolla aina taudinkuvan muuttuessa.

Jos taudin pahenemisvaiheita on paljon, käytetään myös kortisonilääkitystä. Pitkäaikaista kortisonihoitoa ei kuitenkaan suositella pelkästään keuhkoahtaumataudin hoitoon.

Pitkälle edennyttä keuhkoahtaumatautia hoidetaan joskus myös happihoidolla. Hoito tapahtuu kotona happirikastimella. Kotihappihoito edellyttää tupakoimattomuutta.

Keuhkoahtaumatautipotilaan kannattaa ehdottomasti ottaa ilmainen kausi-influenssarokote taudin pahenemisvaiheiden ehkäisemiseksi. Myös pneumokokkirokote on suositeltava.

Keuhkoahtaumataudin ehkäisy

Tärkein keino ehkäistä keuhkoahtaumatautia on tupakoimattomuus. Tupakoinnin lopettaminen 30–40 vuotiaana on myös eduksi. Tauti voidaan useimmiten estää kokonaan tupakoimattomuudella.

Lähteet:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00029 http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/keuhkoahtaumatauti-copd/keuhkoahtaumataudin-hoito