info@tohtorille.fi
Kurkunpääntulehdus, eli laryngiitti, on yleinen pienten lasten tauti. Tauti voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja sen tunnistaa tyypillisestä kumeasta, haukkuvasta yskästä.
Kurkunpää on nielun alapuolella sijaitseva osa hengitysteitä. Kurkunpäässä sijaitsevat henkitorven yläosa, kurkunkansi sekä äänihuulet. Monesti kurkunpää tulehtuu osana yleisempää hengitysteiden tulehdusta, mutta varsinaisesta kurkunpääntulehduksesta on kyse, kun tulehdus keskittyy kurkunpään alueelle.
Laryngiitin aiheuttaa virus. Tavallisin, mutta ei ainoa mahdollinen, aiheuttaja on parainfluenssavirus. RS-virus, enterovirukset ja rinovirus voivat myös aiheuttaa kurkunpääntulehduksen. Samat virukset voivat aiheuttaa muunlaisenkin taudin, toisille vaikka pelkän nuhan.
Kurkunpääntulehduksia esiintyy eniten loppusyksyllä sekä talvisin ja päivähoidossa voi olla pieniä epidemioita. Tavallisimmin sairastunut lapsi on 2–3 -vuotias, ja mitä pienempi lapsi on, sitä pahempi tauti on, sillä henkitorvi on pienillä lapsilla ahdas. Yleensä jo 5- vuotiaan henkitorvi on niin tilava, ettei hengitysvaikeuksia tule. Äkillinen kurkunpääntulehdus on yleinen erityisesti pienillä pojilla.
Kurkunpääntulehdus voi kehittyä hitaasti muutaman päivän aikana tai alkaa äkillisesti. Hitaasti alkavassa laryngiitissa oireet voivat aluksi muistuttaa tavallista flunssaa. Ääni alkaa käheytyä ja voi hävitä kokonaan, kun äänihuulet tulehtuvat ja turpoavat. Yskä pahenee taudin edetessä ja on tyypillisesti kumeaa ja haukkuvaa. Lopulta taudissa voi tulla myös hengitysvaikeuksia ja sisäänhengitys voi rohista. Osalla potilaista voi olla kuumetta.
Äkillinen kurkunpääntulehdus alkaa nopeasti, usein yöllä. Akuutin kurkunpääntulehduksen oireet ovat samoja kuin hitaammin kehittyvän, kumeaa yskää, äänen käheyttä ja hengityksen rohinaa ja vaikeutta. Yleensä akuuttiin laryngiittiin ei liity kuume. Äkillinen kurkunpääntulehdus saattaa toistua usean kerran lapsuuden aikana.
Ensiapuna kurkunpääntulehduksen aiheuttamaan hengitysvaikeuteen lapsi nostetaan syliin istuma-asentoon. Myös viileä ilma auttaa, joten lapsen voi viedä esimerkiksi parvekkeelle, kuitenkin lämpimästi puettuna. Itkeminen ja pelko pahentavat tilaa, joten vanhempien on hyvä pysyä rauhallisina ja saada lapsi rauhoittumaan. Ennen hoidoksi suositeltiin myös höyryhengitystä, mutta nykytiedon mukaan siitä ei ole hyötyä.
Mikäli hengitysvaikeudet hoitotoimista huolimatta vaikeutuvat tai eivät helpotu 5–10 minuutin kuluessa, tulee lapsi viedä lääkäriin. Samoin toimitaan, jos sisäänhengitys rohisee, vaikka lapsi olisi pystyasennossa ja rauhallinen tai jos hengitysvaikeudet uusivat lääkärikäynnin jälkeen. Mikäli hengitys on äänekästä vain yskiessä tai lapsen itkiessä, tilannetta voi seurata kotona. Jos oireina on vain äänen käheys ja yskä, ei lääkäriin tarvitse lähteä ja oireet paranevat itsestään muutamassa päivässä.
Laryngiitin aiheuttaa virus, joten antibiooteista ei ole taudin hoidossa hyötyä. Lääkärissä hoidoksi voidaan antaa kortisonia tai adrenaliinia sumutteena. Usein nämä lääkkeet helpottavat hengenahdistusta nopeasti. Joskus kotihoidoksi annetaan kortisonitabletteja muutamaksi päiväksi. Vaikeissa tapauksissa potilas voidaan joutua lähettämään sairaalahoitoon muutaman päivän ajaksi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00286 http://www.hus.fi/sairaanhoito/lasten-sairaanhoito/kun-lapsi-sairastuu/akillinen-kurkunpaantulehdus/Sivut/default.aspx