info@tohtorille.fi
Laktoosi-intoleranssi on laktoosin, eli maitosokerin, imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsaoireita. Laktoosi-intoleranssi johtuu laktoosia pilkkovan entsyymin, laktaasin, puutteesta. Entsyymin puute (hypolaktasia) on noin 17 % suomalaisista, mutta kaikki heistä eivät saa oireita laktoosista.
Maidossa ja maitotuotteissa on maitosokeria eli laktaasia. Laktoosia pilkkoo entsyymi nimeltään laktaasi. Laktaasientsyymi on lähes kaikilla vauvana ja varhaislapsuudessa, mutta osalta entsyymi häviää vanhemmiten. Ennen maito kuului vain imeväisikäisten ruokavalioon ja aikuinen ei tarvinnut laktaasia. Maitotalouden myötä laktaasi alkoi mutaation ansiosta säilyä myös aikuisilla, mutta kaikilla tämä mutaatio ei esiinny. Erittäin harvinaisissa tapauksissa laktaasientsyymi puuttuu syntymästä asti.
Laktaasin ansiosta maitosokeri pilkkoutuu ja imeytyy ohutsuolessa. Entsyymin puuttuessa laktoosi kulkeutuu paksusuoleen bakteerien ravinnoksi ja aiheuttaa kaasujen syntymistä ja siten vatsaoireita.
Laktoosi-intoleranssi on siis entsyymin puutteesta johtuva laktoosin imeytymishäiriö. Kyseessä ei ole allergia, vaikka joskus laktoosi-intoleranssi sekoitetaan maitoallergiaan.
Laktoosin päätyessä paksusuoleen bakteerien ravinnoksi syntyy suolikaasuja, jotka aiheuttavat monenlaisia vatsavaivoja. Laktoosi-intoleranssin oireisiin kuuluu vatsan turvotus, ilmavaivat, vatsakivut sekä ripuli. Oireet ilmenevät noin 1–3 tunnin kuluttua laktoosille altistumisesta. Vain oireilevasta laktaasientsyymin puutteesta puhutaan laktoosi-intoleranssina.
Laktoosin sietokyky on hyvin yksilöllistä laktaasientsyymin puutteesta kärsivillä. Oireiden voimakkuus riippuu siis yksilöllisestä herkkyydestä sekä nautitun laktoosin määrästä. On arvioitu, että useimmat sietävät 10 grammaa laktoosia päivässä, eli noin maitolasillisen verran. Toisilla hyvinkin pienet määrät laktoosia aiheuttavat oireita. Yleensä oireita on vähemmän, jos laktoosi on nautittu muiden ruokien kanssa eikä sellaisenaan.
Jos vatsaoireet häviävät maitotuotteiden välttämisellä, on todennäköisesti kyseessä laktoosi-intoleranssi. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, mikäli oireet eivät helpota laktoosia välttämällä, tai jos oireet ovat voimakkaita. Lääkärin tutkimuksilla voidaan selvittää, onko kyseessä todella laktoosi-intoleranssi vai jokin muu ongelma, esimerkiksi keliakia.
Laktoosi-intoleranssi voidaan todeta kahdella eri kokeella. Laktoosirasituskokeessa nautitaan laktoosia sisältävää liuosta ja seurataan tämän jälkeen verensokeriarvoja. Mikäli verensokeri nousee vain vähän, on todennäköistä, että kyseessä on laktoosi-intoleranssi. Jos lisäksi tulee oireita, on diagnoosi jo hyvin varma.
Toinen tapa varmistaa laktoosi-intoleranssi on verikoe, jolla selvitetään, onko tutkittavalla laktaasientsyymin säilyttävää geenimuotoa. Verikoe on tarkempi kuin laktoosirasituskoe.
Koska lähes kaikilla lapsilla on syntyessään laktaasientsyymiä, laktoosi-intoleranssi pystytään toteamaan yleensä aikasintaan kouluikäisiltä. Usein diagnoosi tapahtuu vasta aikuisena. Synnynnäisesti laktaasientsyymi puuttuu Suomessa vain keskimäärin yhdellä syntyvällä lapsella vuodessa.
Laktaasin puutetta tarvitsee hoitaa vain, jos se aiheuttaa oireilevan laktoosi-intoleranssin. Hoitona on laktoositon ruokavalio tai vähintään laktoosin välttäminen.
Laktoosia on vain maitotuotteissa. Ruokavaliossa tulee vältellä maitotuotteita ja ruokia sekä leivonnaisia, joiden tekoon on käytetty maitotuotteita. Maitotuotteista kuitenkin kypsytetyt juustot soveltuvat myös laktoosi-intoleranteille, sillä valmistusprosessissa laktoosi pilkkoutuu.
Maitotuotteita, kuten maitoa, jogurtteja, jäätelöitä, saa nykyään myös vähälaktoosisina tai kokonaan laktoosittomina. Näitä tuotteita voi käyttää sen verran kuin itselle sopii. Hapanmaitotuotteissa laktoosia on myös luonnostaan vähemmän, koska valmistusprosessissa osa laktoosista pilkkoutuu. Hoitoon saa myös apteekeista entsyymituotteita, jotka ennen laktoosin nauttimista otettuna pilkkovat laktoosin ja estävät oireet.
Laktoositonta ruokavaliota nauttivan tulee pitää huolta riittävän kalsiumin saannista osteoporoosin välttämiseksi. Hyvä laktoositon kalsiumin lähde ovat kypsytetyt juustot. Myös B2-vitamiinin saannissa voi olla ongelmia laktoosittomalla ruokavaliolla.
Laktoosi-intoleranssia ei voi ennaltaehkäistä. Oireet voi kuitenkin ehkäistä tehokkaasti sopivalla ruokavaliolla. Laktoosi-intoleranssi ei ole vaarallista, mutta oireet voivat olla kiusallisia.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00038 http://www.terve.fi/laktoosi-intoleranssi/laktoosi-intoleranssi http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/erityisruokavaliot/laktoosi-intoleranssi