info@tohtorille.fi
Ruoan tai juoman välityksellä saatavia suolistotulehduksia kutsutaan ruokamyrkytyksiksi. Ruokamyrkytyksen voi aiheuttaa muun muassa bakteerit ja virukset.
Ruokamyrkytyksen syy on yleensä mikrobeissa eli bakteereissa, viruksissa tai mikrobin tuottamissa toksiineissa. Lisäksi ruokamyrkytys voi johtua loisista, myrkyllisestä kasvista, eläimestä, sienestä tai kemiallisesta aineesta.
Suomessa suolistoinfektioita aiheuttavat useimmiten norovirus, kampylobakteeri ja salmonella. Toksiineja ruokiin tuottaa usein stafylokokkibakteeri. Ruokamyrkytyksen takana voi olla myös yersinia-bakteeri, harvinainen botulinus-bakteeri, EHEC -bakteeri, shigella tai ETEC -bakteeri. Esimerkiksi kampylobakteeri tai salmonellatartunta on usein ulkomaan tuliainen, kun yersinia-tartunnan saa usein kotimaassakin.
Bakteeriperäisen ruokamyrkytyksen saa useimmin huonosti kypsennetystä lihasta tai kanasta tai pitkään lämpimässä pidetystä salaatista tai maitotuotteista. Bakteeritulehdukset eivät juurikaan tartu toisiin ihmisiin, mutta bakteerit voivat kyllä levitä ruoanlaittajasta ruoan kautta muihin.
Kasvikset ja marjat voivat jo tuotannon aikana saastua likaisen veden välityksellä. Ulkomaiset pakastemarjat ovat tunnetusti aiheuttaneet norovirusepidemioita ja yersinia-bakteerit ovat levinneet porkkanoissa. Norovirus leviää myös helposti käsien kautta.
Ruokamyrkytyksen suolistotulehduksen oire on aina ripuli. Lisäksi oireina voivat olla pahoinvointi, oksentelu, vatsan kouristelu ja kuume. Kuume voi olla korkeaa. Norovirukseen voi liittyä myös lihassärky ja shigella -bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen verinen ripuli.
Jos ruokamyrkytyksen epäilee olevan tietyn ruoan tai ruokapaikan aiheuttama, on hyvä ilmoittaa siitä terveyskeskukseen tai paikkakunnan terveystarkastajalle. Siten voidaan aloittaa toimet epidemian estämiseksi.
Ripulin ja/tai oksentamisen tärkein hoito kotona on pitää huoli riittävästä nesteytyksestä. Nestettä tulee juoda normaalia runsaammin, jopa useita litroja päivässä. Syödä voi, jos pystyy, mutta parin päivän paasto ei ole vaarallinen. Jos syömään ei pysty, tulee kuitenkin huolehtia myös suolan saannista.
Hyvä keino saada suolaa on sekoittaa juoma tuoremehusta, vedestä ja ruokasuolasta. Suolaa lisätään puoli teelusikallista litraa kohden, vettä ja mehua laitetaan saman verran molempia. Apteekeista saa myös valmista “ripulijuomaa”. Apteekin ripulilääkkeitä sen sijaan tulee käyttää varovaisesti eikä ollenkaan pienillä lapsilla.
Lääkärin hoitoon tulee hakeutua mikäli ripuli on rajua, ripuliin liittyy korkeahko kuume tai ripulissa on verta. Myös voimakas uupumus, limakalvojen jatkuva kuivuus tai vanhuksilla sekavuus ovat syitä hakeutua hoitoon.
Lääkärissä tutkitaan ulosteesta ruokamyrkytyksen syy. Hoito riippuu ruokamyrkytyksen aiheuttajasta, käytössä voi olla esimerkiksi antibioottikuuri tai tarvittaessa potilaan nesteytys tiputuksessa.
Ruokamyrkytyksiä voi ehkäistä hyvällä hygienialla ja elintarvikkeiden oikeanlaisella säilytyksellä ja valmistuksella. Ulkomailla kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota syömiinsä ruokiin.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00608 http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykset/ http://www.tohtori.fi/?page=5033584&id=3182656