anemia, alhainen hemoglobiini

Anemia

Anemialla tarkoitetaan veren alhaista hemoglobiinia. Normaalisti hemoglobiinin tulisi olla naisilla vähintään 117 g/l ja miehillä vähintään 134 g/l. Anemia ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, ja anemian voi aiheuttaa moni syy.

Anemian oireet

Anemiassa veressä on punasoluja vähän tai punasolut ovat sairaat. Lievässä anemiassa oireita ovat väsymys ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen. Nuorilla lievä anemia ei välttämättä oireile ollenkaan, kun taas vanhukset ja erityisesti sydänsairaat voivat oirehtia hemoglobiinin vähäisestäkin laskusta.

Vaikeassa anemiassa oireita voivat olla selkeä väsymys, huimaus, kalpeus, sydämen tykytys ja rintakipu. Oireet ovat sitä voimakkaampia, mitä vaikeampi anemia on ja, mitä nopeammin se on syntynyt.

Anemian syyt

Anemian voi aiheuttaa moni eri tekijä, erilaiset puutostilat ja sairaudet. Tavallisin syy anemialle on raudan puute. Rautaa tarvitaan veren punasolujen hemoglobiinin valmistukseen. Hemoglobiinin tehtävä on sitoa ja kuljettaa happea keuhkoista veren mukana kudoksiin.

Raudan puute johtuu useimmiten verenvuodosta. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla voi raudan puutteen aiheuttaa runsaat kuukautiset. Muuten verenvuoto löytyy usein mahalaukusta, suolistosta tai peräpukamista. Myös ravinnon imeytymishäiriöt, esimerkiksi keliakian vuoksi, voivat aiheuttaa raudan puutteen. Nykyään ruokavalio on niin monipuolinen, että raudan puute ravinnon raudan vähyyden vuoksi on harvinaista.

Raudanpuuteanemiassa tavallisten oireiden lisäksi voi esiintyä kielikipua, kipua niellessä tai kynsien haurastumista. Jos raudan puute johtuu mahan tai suoliston verenvuodosta ulosteet voivat olla tummia tai verisiä.

Anemian voi aiheuttaa myös B12-vitamiinin tai foolihapon puute. Molempia tarvitaan punasolujen ja hemoglobiinin tuotannossa. B12-vitamiinin puutteet aiheuttaa yleensä imeytymishäiriö, mutta se voi johtua myös vitamiinin liian vähäisestä saannista ruokavaliosta. B12-vitamiinia on eniten liha-, maksa- ja maitotuotteissa, joten vegaaniruokavaliossa B12-vitamiinia on helposti liian vähän.

Foolihapon puute syntyy helposti puutteellisen ruokavalion myötä varsinkin alkoholisteille tai imeytymishäiriön vuoksi. Raskaana ollessa foolihappoa tarvitsee enemmän, joten puute syntyy helpommin. Lisäksi jotkin lääkitykset, esimerkiksi epilepsialääkkeet, voivat aiheuttaa foolihapon puutteen.

Kun anemia johtuu punasolujen liian nopeasta hajoamisesta, puhutaan hemolyyttisestä anemiasta. Tavallisesti punasolut elävät noin 120 päivää ja luuytimessä syntyy koko ajan uusia punasoluja elimistön hävittämien solujen tilalle. Jos punasolut kuitenkin hajoavat tavallista nopeammin, ei uusia ehdi syntyä tilalle tarpeeksi nopeasti.

Hemolyyttinen anemia on harvinaista. Suomessa yleisin syy hemolyyttiseen anemiaan on autoimmuunihäiriö, jossa punasoluja vastaan syntyy vasta-aineita. Hemolyyttisen anemian taustalla voi kuitenkin olla myös synnynnäiset sirppisoluanemia, talassemia tai hemoglobiinin rakenteen poikkeavuus. Hemolyysin voi aiheuttaa myös tulehdukset, sydämen tekoläppä, jotkin lääkkeet tai harvinainen sairaus ajoittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus. Lisäksi punasolujen muissa osissa voi olla vikoja.

Hemolyyttiseen anemiaan voi liittyä tavallisten oireiden lisäksi päänsärkyä ja vatsakipuja. Virtsa voi myös muuttua punertavaksi tai tummaksi ja iho voi alkaa kellertää.

Anemia voi liittyä myös useisiin pitkäaikaissairauksiin. Tavallisimmin anemia johtuu munuaisten vajaatoiminnasta, reumasairauksista, kroonisista tulehduksista tai eri syövistä. Esimerkiksi leukemia aiheuttaa anemiaa. Näissä sairauksissa luuytimen punasolujen tuotanto on häiriintynyt. Anemiaa aiheuttavia luuytimen sairauksia ovat myös myelodysplastinen oireyhtymä sekä aplastinen anemia.

Lisäksi anemian voi aiheuttaa äkillisesti runsas verenvuoto.

Anemian hoito

Anemian hoito riippuu siitä, mikä sen aiheuttaa. Tavallisin tutkimus anemian toteamisessa on perusverenkuva. Lisäksi voidaan tehdä tarkempia verikokeita, ottaa luuydinnäyte, tehdä tähystystutkimuksia ja röntgentutkimuksia.

Anemian hoidossa selvitetään ensin ongelman perussyy, esimerkiksi syy raudan puutteelle. Perussyyn hoidon lisäksi annetaan raudanpuuteanemiassa suun kautta rautalisää usean kuukauden ajan. B12-vitamiinin tai foolihapon puutetta hoidetaan vitamiinilisällä. Munuaissairauden aiheuttamaa anemiaa puolestaan hoidetaan erytropoietiini-hormonilla.

Hemolyyttisen anemian hoito riippuu sen syystä. Autoimmuunihemolyyttisen anemian ensisijainen hoito on kortisoni. Lisäksi voidaan käyttää rituksimabilääkitystä. Jos kortisonihoito ei tehoa, voidaan harkita myös pernan poistoa. Joissain tapauksissa joudutaan käyttämään solunsalpaajia tai immuunireaktioita vaimentavia lääkkeitä.

Myelodysplastisen oireyhtymän hoitona käytetään muun muassa erytropoietiinia ja atsasiditiinihoitoa. Lisäksi voidaan käyttää immuunireaktioita heikentävää lääkettä ja joskus jopa kantasolusiirtoa. Aplastisen anemian hoidossa käytetään monimutkaista lääkitystä muun muassa solunsalpaajilla.

Verensiirtoa käytetään yleensä anemian hoidossa vain henkeä uhkaavissa tilanteissa, esimerkiksi runsaan verenvuodon tapauksessa tai anemian uhatessa sydämen toimintaa. Verensiirto ei vaikuta anemian perussyyhyn, joten sen käyttö jatkuvana hoitona ei ole järkevää.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00006 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00867 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00923 http://www.terve.fi/anemia/anemia http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00788 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01024
OP Kevytyrittäjä