info@tohtorille.fi
Hikoilu on normaali ruumiintoiminto, jonka tarkoitus on alentaa kehon lämpötilaa. Haittaavaa hikoilua voivat olla liikahikoilu tai yöhikoilu. Liikahikoiluksi katsotaan hikoilu, joka haittaa sosiaalista kanssakäymistä, pilaa vaatteita tai häiritsee työntekoa. Yöhikoilu on liiallista hikoilua, jota tapahtuu öisin suhteellisen säännöllisesti ja unta häiritsevästi.
Hikoilu on kehon tapa alentaa lämpötilaa. Hikoilua säätelee autonomisen hermoston sympaattinen osa, joka aktivoituu kehon lämpötilan noustessa. Tavallisia syitä kehon lämpötilan nousuun ja hikoiluun ovat kuumuus ja fyysinen rasitus.
Hiki on pääasiassa vedestä (99 %) koostuvaa nestettä, loput 1 % on suolaa. Hiki erittyy ihon hikirauhasista, joita on kahdenlaisia: ekkriiniset, eli tavalliset hikirauhaset, sekä apokriiniset eli isot hikirauhaset. Apokriiniset hikirauhaset erittävät pienen määrän koostumukseltaan poikkeavaa hikeä, kun ihminen on stressaantunut tai hermostunut, Hien hajun aiheuttavat iholla olevien bakteerien ja hiivakasvuston aineenvaihdunta.
Liikahikoilua (hyperhidroosi) esiintyy käsissä, jaloissa, kainaloissa, kasvoissa (erityisesti otsa ja ylähuuli) ja vartalolla. Liikahikoilu on hikoilua, joka haittaa normaalia elämää tai pilaa vaatteet. Liikahikoilun kriteerinä voidaan pitää myös voimakkaan hikoilun esiintymistä muulloin kuin normaaleissa tilanteissa (kuumassa ja fyysisen rasituksen aikana).
Liikahikoilu on usein perinnöllistä, alkaa murrosiässä ja on pahimmillaan varhaisaikuisuuden aikana. Yleensä liikahikoilu heikkenee vanhetessa. Jännitys ja stressi usein pahentavat liikahikoilua, ja jännitykseen voi liittyä myös punastumista.
Liikahikoilu ilmenee yleensä symmetrisesti, eli sitä on esimerkiksi molemmissa kainaloissa tai käsissä. Oireina voivat olla nihkeä ja kosteat kämmenet, sukkien ja kenkien kastuminen hiestä tai paidan ja takin kainaloiden kastuminen hiestä.
Liikahikoilun taustalla voi olla hyvin moninaisia syitä. Esimerkiksi jo mausteinen ruoka voi aiheuttaa liikahikoilua, varsinkin kasvoilla. Hikoilun taustalla voi olla myös jokin lääkitys, kuten masennuslääkkeet tai beetasalpaajat.
Monet sairaudet voivat oireilla liikahikoiluna. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan ja diabeteksen oire voi olla hikoilu. Harvinaisista taudeista esimerkiksi tuberkuloosi ja imusolmukesyöpä (lymfooma) voivat olla hikoilun taustalla.
Keski-ikäisellä naisella liikahikoilun tavallinen syy ovat vaihdevuodet ja niiden mukanaan tuoma hormonitoiminnan muutos. Myös raskaus ja ylipaino voivat aiheuttaa liikahikoilun. Toispuoleista hikoilua esiintyy joskus korvasylkirauhasleikkauksen jälkeen hermovaurion vuoksi.
Alkoholi vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon, joka säätelee hikoilua. Sen vuoksi myös runsas alkoholin käyttö voi olla hikoilun taustalla.
Monesti antiperspirantit riittävät hikoilun hoidoksi kainaloissa, käsissä tai jaloissa. Antiperspiranttien alumiinisuolat tukkivat hikirauhasten tiehyet väliaikaisesti, ja hiki imeytyy takaisin elimistöön. Alkoholia runsaasti käyttävän on hyvä vähentää alkoholin kulutusta ja ylipainoisella laihduttaminen auttaa monesti hikoiluun. Jos näillä omatoimisilla keinoilla ei saa hikoilua kuriin, tulee hakeutua ihotautilääkärin hoitoon.
Jos hikoilun taustalla on jokin sairaus, sairauden hoito usein poistaa tai ainakin helpottaa hikoiluongelmaa. Lääkkeistä aiheutuva hikoilu voidaan mahdollisesti lääkitystä vaihtamalla.
Vaihdevuosien aiheuttamaan hikoiluun auttaa hormonikorvaushoito. Joskus erityisesti kasvojen liikahikoilua hoidetaan beetasalpaajilla. Yleistyneeseen liikahikoiluun voidaan joissain tapauksissa käyttää myös antikolinergistä lääkitystä. Lääkitys vaikuttaa hikirauhasten stimulaatioon estämällä hermovälittäjäaineen vapautumisen. Antikolinergisellä lääkityksellä on kuitenkin huomattavia haittavaikutuksia.
Liikahikoilun hoitoon voidaan käyttää myös iontoforeesia sekä botuliinitoksiinia. Iontoforeesi on sähköhoitoa, jossa jalkoihin, käsiin tai kainaloihin johdetaan heikkoa tasavirtaa. Hoito aiheuttaa hikirauhasten suuaukkojen tukkeutumisen, estäen hikoilua. Hoitokertoja tarvitaan useita, ensin ihotautilääkärin vastaanotolla ja jatkossa kotilaitteella.
Jos muut keinot eivät auta, kainalohikoilun hoitoon voidaan kokeilla botuliinitoksiinia. Botuliinitoksiini (Botox) annetaan ihon alle pistoksina, noin 1,5 cm välein hikoilualeelle. Se estää hikoilun estämällä hien tuotannossa tarvittavan hermovälittäjäaineen erittymisen. Botuliinitoksiini hoitaa hikoilun tehokkaasti ja nopeasti, mutta sen vaikutus kestää vain 3–9 kuukautta.
Yöhikoilu on hyvin tavallinen vaiva. Yöhikoilu kohdistuu erityisesti pään ja ylävartalon alueelle. Joskus öiseen hikoiluun liittyy hikoilua päivisin, mutta monilla hikoilu vaivaa vain öisin. Pahimmillaan yöhikoilu haittaa unta, ja vaatteet sekä vuodevaaatteet voivat olla aamuisin hiestä märät.
Luonnollisia syitä yöhikoilulle ovat liian korkea lämpötila makuuhuoneessa tai liian lämmin peitto. Yöhikoilun taustalla voi kuitenkin olla monia muitakin syitä. Samoin, kuin päivisin tapahtuvan liikahikoilun, myös yöhikoilun taustalla voivat olla ylipaino, runsas alkoholin käyttö, vaihdevuodet tai jotkin lääkkeet (erityisesi masennuslääkkeet).
Sairauksista esimerkiksi uniapnea ja refluksitauti voivat aiheuttaa yöikoilua. Refluksitauti oireilee tavallisimmin närästyksellä, mutta joskus sen ainoa oire on hikoilu öisin. Monet vakavat taudit voivat aiheuttaa yöhikoilua. Diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, jotkin reumasairaudet, lymfooma, leukemia, tuberkuloosi, HIV ja sydänsairaudet voivat kaikki olla yöhikoilun syitä.
Läheskään aina öiselle hikoilulle ei edes löydetä syytä. Koska taustalla voi olla vakavakin sairaus, voi kuitenkin olla tarpeen tutkia hikoilun syytä. Lääkäriin yöhikoilun vuoksi kannattaa hakeutua, jos hikoilu on alkanut äkillisesti, se on jatkuvaa ja voimakasta tai hikoiluun liittyy muita oireita, kuten laihtumista tai kuumetta.
Kuten päivisin tapahtuvaan liikahikoiluun, myös yöhikoiluun hoitona voi olla ylipainoisella laihdutus, runsaasti alkoholia käyttävällä alkoholin vähentäminen ja vaihdevuosi-ikäisellä hormonikorvaushoito. Lääkitystä voi joutua vaihtamaan, jos se aiheuttaa hikoilun. Sairaudesta aiheutuvaa hikoilua hoidetaan hoitamalla todettua sairautta.
Jos mitään hikoilua aiheuttavaa sairautta tai muuta syytä ei pystytä toteamaan, öiseen hikoiluun voi auttaa makuuhuoneen lämpötilan alentaminen ja kevyempi peitto.